Rautaruukin Eläkeläisten ruskamatka Pykeijan kylään 16.9.-19.9.2013

Maanantaina 16.9-13 suuntaa bussi kohti pohjoista. Bussi on lastattu täyteen iloisilla ja nuorekkailla Rautaruukin Eläkeläisten jäsenillä. Odotukset ovat kaikilla odottavat, nähdä lapin ruska kauneimmillaan. Myös Pykeijan kylä Varangin vuonossa Norjan puolella kiinnostaa kovasti.

Matkaamme Rovaniemen kautta Luostolle Ametistikylpylään. Luosto oli välietappi matkalla pohjoiseen. Ametistikaivoksella emme tällä kertaa käyneet. Tutustuimme luoston maisemiin ja hotellin palveluihin. Taisipa joku laulaa karaokeja illan aikana.

Tiistaiaamuna jatkoimme matkaa Tankavaaraan, tutustuen kultamuseoon paikallisen oppaan johdolla. Paljon on lapioitu Lemmenjoen hiekkaa kultahipun toivossa. Monenlaista tarinaa ja kohtaloa kätkeytyy lapin kultamaille.

Matka jatkui Saariselän kautta Kaunispäälle. Pieni kahvitauko on aina paikallaan matkalla pohjoiseen. Ja tietysti piti katsella löytyykö sopivia matkamuistoja Kaunispään myymälästä.

Pohjoinen kutsuu kohti Inaria. Hotelli Inarissa nautitun päivällisen jälkeen ei jääty lepäilemään vaan suuntasimme kulkumme laivaristeilylle Inarijärvelle. Ukonkivi, lappalaisten seitakivi oli kohteenamme. Matkaa Inarista on 13 km käyntikohteeseemme.

Ukonkivi oli aikoinaan saamelaisten pyhä uhripaikka. Saarella on korkeutta noin 30 metriä, leveyttä 50 metriä ja pituutta 100 metriä. Inarinjärvi on kolmanneksi suurin järvemme. Pinta-ala on n. 1084 neliökilometriä, leveyttä 50 km ja pituutta noin 80 km. Syvin kohta järvessä on 95 metriä.

Matkamme jatkui keskiviikkona kohti Norjaa. Matkalla poikkesimme Sevettijärvelle. Kolttien perinnetaloon ja -hautausmaahan tutustuen. Kauniita jäkälällä päällystettyjä hautakumpuja hyvin hoidetulla hautausmaalla.

Lapin ruska oli kauneimmillaan. Tunturien rinteet loistivat keltaisena lapin koivujen värittäessä maisemia. Kirkasvetiset purot täydensivät näkymiä. Kolttaköngäs Neidenissä pidetyn kahvittelutauon jälkeen matkamme jatkui kohti Pykeijan kylää jäämeren rannalle.

Pykeija tai Pykeijä on pieni kalastajakylä Pohjois-Norjassa, Etelä-Varangin kunnassa, Varanginvuonon rannalla. Pykeija käsittää Bugøyan saaren ja sitä vastapäätä olevan mantereeseen kuuluvan Bugøynesin niemen. Kylän asukkaista suurin osa osaa suomen kielen murretta kveeniä. Norjan kieli on kuitenkin yleistynyt kotikielenä ja suomen kielen taito on katoamassa. Pääosa asukkaista on 1800-luvun puolivälissä Suomen Lapista köyhyyttä ja nälkää pakoon lähteneen siirtolaisjoukon jälkeläisiä. Kylä säästyi sodan tuhoilta ja suomalaiset saivat kalastaa kylässään rauhassa 1960-luvulle asti, jolloin sinne valmistui ensimmäinen tie.

Kylän hautausmaalla kasvaa erikoislaatuinen rauhoitettu kasvi, Siperian Sinilatva. Kasvia ei tavata missään muualla. On kulkeutunut ilmeisesti laivojen mukana Venäjältä.

Pykeija on nykyisin tärkeä jättiläiskokoisen kuningasravun pyynnin ja kasvatuksen keskus. Kylässä on runsaat pari sataa asukasta.

Kaksi kauppaa ja posti palvelevat niin matkailijoita kuin kyläläisiäkin. Paikallista lähiruokaa ovat kuningasrapu, erilaiset kalat ja norjalainen ruskehtava kutunjuusto.

Poikkesipa kylän luonto-opas juttelemaan kanssamme kertoillen hauskalla tavalla kylän elämästä.

Matka jatkui Tenojoki-vartta Utsjoen kylän kautta Utsjoen kirkkotuville. Kirkkotuvat ovat vanhoja saamelaisten sukujen omistamia tupia, joissa yövyttiin ja asuttiin suurten kirkkopyhien aikaan. Tuvat ovat peräisin 1800-luvun alusta. Kirkkotupa-alue oli ennen Utsjoen keskeisimpiä paikkoja, ja vielä 1930-luvulla se oli ahkerassa käytössä.

Ruska ja kauniit Tenojoen maisemat hivelivät silmiä koko matkan ajan kohti Inaria. Valokuvaajana toiminut Martti totesikin, että keltaista väriä on tullut kameraan runsaasti.

Torstaina heti aamiaisen jälkeen jätimme Inarin ja suuntasimme auton kohti Sodankylää. Sodankylässä tutustuimme vanhaan kirkkoon ja Alarieston taidemuseoon.

Sodankylän vanha kirkko on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista. Kirkko on rakennettu vuonna 1689 Kuninkaallisen Majesteetin kustannuksella. Sodankylän kirkko oli vasta kolmas Kemin Lappiin rakennettu kirkko

Kirkkoon mahtuu noin 220 ihmistä. 1700-luvun hengessä kirkon lattian alle on haudattu arvokkaita henkilöitä. Muumiona parhaiten on säilynyt pariviikkoinen kirkkoherran poika Abraham Cajander.

Halukkaat pääsivät kurkistamaan lattialankkujen raosta erottuvaa muumiota.

Andreas Alariesto (1900-1989)oli taiteilijaSompiolta,Lapista. Lapin maisemat, kertomukset ja perinteet elävät voimakkaina hänen maalauksissaan. Alarieston tuotantoon kuuluvat myös erilaiset pienoismallit, niihin liittyvät veistokset sekä valokuvaus.Tukkimiehenä, kalastajana ja talonmiehenä toiminut Andreas Alariesto oli itseoppinut taiteilija. Hän ei ollut saanut lainkaan taideopetusta. Alariestosta tuli kuuluisa 1970-luvulla. Hänen oma motivaationsa maalaamiseen oli perinteen tallettamisessa. Alariestolle ominainen naivistinen tyyli oli alkanut saada enemmän tilaa 1950-luvulta lähtien.

Ensimmäisen virallisen näyttelyn Alariesto järjesti 1976 Helsingissä ja Rovaniemellä, jolloin hänellä oli ikää jo 75 vuotta.

Retkemme ympyrä sulkeutuu Rovaniemellä, napapiirillä. Jouluravintolassa nautitun lounaan jälkeen tutustuimme oikeaan joulupukin maahan. Ehtivätpä eräät istahtaa itse joulupukin polvelle.

Näytti siltä, että hyvin olivat pukin apulaiset varautuneet tulevaan jouluun. Kaupat pullistelivat lahjatavaroiden paljoudesta.

Matkamme jatkuu Ranuan ja Pudasjärven kautta Ouluun. Kuljettajamme kokemuksen mukaan oli rauhallisempi ajella ko. reittiä.

Raahessa olimme hiukan etuajassa niin kuin olimme koko retkemme aikana. Kiitokset kuljettaja Kari Kivelälle ja matkan järjestelyistä vastanneelle Kirsti Uhlgrenille. Hyvin suunniteltu ja toteutettu matka.

Kirjoitus:  Raimo Haapakoski

Kuvat:  Martti Riikola

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

YLEISTÄ

Yhdistyksen nimi on Rautaruukin Eläkeläiset ry. Yhdistys on suomenkielinen ja sen kotipaikka on Raahe. Toiminta-alueena on Raahen talousalue. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen Rautaruukki Oyj:ltä eläkkeelle jäänyt henkilö puolisoineen. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on toimia Rautaruukki Oyj:n Raahen tehtaan ympäristökunnissa eläkkeellä olevien henkilöiden yhdyssiteenä, järjestää jäsenistölle monipuolisia virkistymismahdollisuuksia, kokous- ja esitelmätilaisuuksia ja ylläpitää yhteyksiä muihin eläkeläisten asioita ajaviin yhdistyksiin tai yksityisiin kansalaisiin.
Toimintavuonna yhdistyksellä tuli täyteen neljäskymmenes ( 40 ) toimintavuosi, jota juhlittiin Raahen seurakuntakodilla jäsenten ja kutsuvieraiden kanssa.

Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuonna 2012 yhteensä 232 henkilöä, josta vapaajäseniä
(yli 80v.) oli 16 henkilöä.

HALLINTO

Puheenjohtaja                 Seppo Lehtikangas
Varapuheenjohtaja         Raija Rautio
Sihteeri                              Rauno Pinola
Rahastonhoitaja              Seija Moisanen

Muut johtokunnan          Raimo Haapakoski, Raili Mattila, Urho Virnes, Eero Ylilehto, Kirsti jäsenet:                                            Toivakka ja Seppo Huttunen

Emäntätoimikunta:          Sanni Mathlin, Sirkka Aunola, Irja Arvola ja Tuula Haveri

Juhlatoimikunta:              Eila Kähkönen, Kirsti Toivakka ja Raili Mattila

Senioritanssi:                   Raili Mattila ja Rauno Pinola

Laulukuoro:                      Eila Kähkönen ja Reijo Mathlin

Matkailu:                           Raimo Haapakoski

Dokumentointi:                Seppo Huttunen, Raimo Haapakoski ja Seppo Lehtikangas

Lentopallo:                        Seppo Lehtikangas

Palvelutalotoimikunta:    Valma Ketonen ja Kaisa Qvist

JYTY -toimikunta:           Veikko Poikola

Vanhusasiain neuvosto: Rauno Pinola ja Raili Mattila

Toiminnan tarkastajat:    Pauli Kastell ja Eero Orava

varalla:                               Veikko Peltomaa ja Anja Orava
Johtokunta on kokoontunut toimintavuoden aikana yhdeksän kertaa. Osa kokouksista yhdistettiin juhlatoimikunnan kanssa, joka valmisteli yhdistyksen 40 -vuotisjuhlia.

KERHO- JA VIRKISTYSTOIMINTA

Yhdistys on kokoontunut viikoittain keskiviikkona Toimintakeskus Kreivinajassa.
Kerhojen kokoontumisajoista on ilmoitettu Sanomalehti Raahen Seudussa ja Sanomalehti Raahelaisessa järjestöt toimii -palstalla sekä yhdistyksen kotisivuilla osoitteessa

http://rautaruukinelakelaiset.fi.  Viikoittaisissa kokoontumisissa on ollut esitelmiä muun muassa seutukunnan kehitysnäkymistä, hyvinvointikuntayhtymän toiminnoista, miten voidaan säästää sähkössä?, lääkärin luento, atomivoimala -tietoutta ja omanväen ohjelmaa.

Kerhotilaisuuksia oli kauden aikana 30. Kerhotilaisuuksissa on ollut osallistujia keskimäärin 75 henkilöä, lisäystä edelliseen vuoteen 6 henkilöä.

Kerhotoimintaan kuuluu myös kuorolaulu, senioritanssi ja lisäksi lentopallo, jota pelataan Raahen liikuntahallilla.

Kevätkokous pidettiin 21.3.2012, osallistujia oli 50 henkilöä. Syyskokous pidettiin 21.11.2012, osallistujia  oli 53 henkilöä. Raahen seurakuntakodilla pidettyyn yhdistyksen 40 -vuotisjuhlaan osallistui 126 henkilöä. Pikkujoulu pidettiin Raahen Hovinarrissa 7.12.2012. Osallistujia oli 106 henkilöä.

Lauluharjoituksia on pidetty keskiviikkoisin klo 14.00-15.00. Säestäjänä on toiminut Reijo Mathlin, toisena vastuuhenkilönä Eila Kähkönen. Vierailevana säestäjänä on ollut myös Pentti Nordström. Laulajia on ollut mukana 25 henkilöä.

Kerhossa on laulettu vuodenaikoihin, juhliin ja muihin tapahtumiin liittyviä lauluja. Ohjelmistossa on ollut paljon raahelaisten tekijöiden sävelmiä ja sanoituksia. Laulamisen periaate on ollut iloa yhdessä laulamisesta ja esiintymisissä olemme halunneet tuoda vaihtelua ja virkistystä myös toisillemme mm. kauneimmat joululaulut joulukuussa omassa kerhossa.

Olemme esiintyneet omissa juhlissa ja viikkokerhoissa. Toukokuussa kävimme Salonkartanon palvelukeskuksessa laulutervehdyksellä. Syksyllä, lokakuussa vanhustenviikon juhlassa kävimme vierailemassa palvelukoti Mainingissa, mukana oli myös kerhomme muita esiintyjiä. Omassa 40 -vuotisjuhlassa 24.10.2012 esiinnyimme myös. Miehillä oli lisäksi oma lauluesitys. Joulutervehdyksellä kävimme palvelukoti Salonkartanossa, mukana olivat myös senioritanssijat tonttuleikkeineen.

Tanssiryhmän vetäjinä ovat toimineet Raili Mattila ja Rauno Pinola. Tanssiryhmä on harjoitellut kerran viikossa aina kerhon jälkeen noin tunnin ajan. Harjoituksiin on osallistunut 4-6 paria. Senioritanssijat ovat esiintyneet Mainingissa vanhusten viikolla, Salonkartanossa sekä kerhotilaisuuksissa Kreivinajassa.

Lentopallossa ryhmän vetäjänä on toiminut Seppo Lehtikangas. Lentopalloa on pelattu Raahen liikuntahallilla kahdesti viikossa, maanantaisin ja torstaisin puolitoista tuntia kerralla. Aktiivisia lentopallon harrastajia on osallistunut keskimäärin 20 henkilöä pelivuoroa kohti. Kevätkaudella pelattiin aikavälillä 1.1.-16.6. 2012. Kesäaika ladattiin akkuja ja pelaamista jatkettiin aikavälillä 27.8.-31.12.2012. Lentopallokertoja kertyi yhteensä 78.

Emäntätoiminnalla on ollut myös merkittävä osa kerhon toiminnassa. Emännät huolehtivat kerhojen kahvitukset ja arvontojen palkinnot kerhoissa.

MATKAILUTOIMINTA

Yhdistys on järjestänyt myös matkoja. Matkojen järjestäjänä on toiminut Raimo Haapakoski.

Peurungan matka tehtiin 22.3.-24.3.2012. Matkalle osallistui kolmekymmentä henkilöä.  Ohjelmaan kuului kylpylän tarjoamien palveluiden lisäksi käynti Vaajakosken tehdasmyymälässä ja paikallisessa viherlandiassa.

Viipurin matka toteutettiin 28.8.-30.8.2012. Matkalle osallistui kolmekymmentä henkilöä. Ohjelmassa oli yöpymiset Lappeenrannassa, jossa oli myös vapaata tutustumista rakuunakaupunkiin. Viipuriin mentiin bussilla. Siellä  oli opastettu kaupunkikierros, ruokailu ravintola Pyöreässä Tornissa, sekä vapaata tutustumista rapistuvaan kaupunkiin. Nähtiin suomalaisarkkitehtuurin kauniit rakennukset, jotka oli rakennettu ennen sotia. Todettiin, että jotain tarttis tehdä rakennuksille!

Paluumatka Viipurista Lappeenrantaan tehtiin laivalla Saimaan kanavaa pitkin. Monet matkalle osallistuneista pitivät laivamatkaa Saimaan kanavalle retken kohokohtana.

Oulun kaupunginteatterissa käytiin katsomassa 4.10.2012 näytelmä Kätilö, Katja Ketun tosipohjainen, menestysromaaniin perustuva näytelmä. Sodan raakuuksien keskellä suomalainen kätilö, vahva nainen rakastuu SS-upseeriin ja päättää seurata tätä sodan 1944 loppuun saakka.  Osallistujia teatterimatkalle oli neljäkymmentäkahdeksan henkilöä.

HUOMIONOSOITUKSET

Yhdistyksen jäseniä muistettiin toimintavuoden aikana (60 v, 70 v, 75 v, 80 v, ja 85 v) pikkujoulun yhteydessä. Huomionosoituksen saivat yhdistyksen 14 jäsentä.

TALOUS

Rahoitusta on kerätty toimintavuonna jäsenmaksuilla, arpa- ja kahvituloilla viikkokerhoissa. Toiminta-avustuksia on saatu Rautaruukilta ja Raahen kaupungilta. Vuoden 2012 menot olivat yhteensä 24491,75 .Tuloja kertyi yhteensä 26608,71 Liitteenä tilinpäätös vuodelta 2012.

Johtokunta

Seppo Lehtikangas                              Raija Rautio                                           Rauno Pinola

Seija Moisanen                                     Raimo Haapakoski                                Raili Mattila

Urho Virnes                                                                 Eero Ylilehto                                          Kirsti Toivakka

Seppo Huttunen

RAUTARUUKIN ELÄKELÄISET ry 40 VUOTTA 24.10.2012

Rautaruukin eläkeläisten historia on samalla myös osa Rautaruukin historiaa. Tai päinvastoin, Rautaruukki oli merkittävä osa Rautaruukin eläkeläisten työelämää. Kolmas elämänvaihe työelämän jälkeen on myös elämisen arvoinen, täysipainoinen osa elämää.

Esittämäni historiatiedot pohjautuvat Rautaruukin Eläkeläiset ry:n arkistoon, Rautaiset Vuodet kirjan tietoihin ja myös omaan muistikuvaani yhdistyksen perustamisen aikoihin. Faktaa ja fiktiota tapahtumista.

2.10.1972 Perustamispäätökset ja toiminnan käynnistäminen

Raahen Rautatehtaan eläkeikään ehtineitä rakentajia oli jäänyt eläkkeelle. Yhtiön, Rautaruukin periaatteena oli, että ”yhtiö huolehtii henkilöstöstään”. Myös eläkkeelle siirtyvien osalta haluttiin toteuttaa valittua Rautaruukin henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstö oli tärkeä voimavara menestyvälle yritykselle.

Rautaruuki halusi muistaa työntekijöitään niistä työvuosista, jotka kukin eläkkeelle siirtyvä oli työskennellyt ja myös rakentanut pohjoismaiden suurinta rautatehdasta. Myöhemmin terästehdasta.

Yhdistys perustettiin vuorineuvos Helge Haaviston toimeksiannosta.Haavisto antoi tehtävän sosiaalipäällikkönä toimineelle Eino Räsäselle. Tehtävänä oli ideoida ja kehittää eläkkeelle jääneille ja myöhemmin jäävälle henkilöstölle yhdistävää toimintaa eläkevuosille.

Rautaruukin henkilöstö jakautui varsinkin alkuvuosina ja myöhemminkin jyrkästi toimihenkilöihin ja työntekijöihin. Yhteistä, henkilöstöä yhdistävää toimintaa oli vain satunnaisesti. Elettiin myös henkilöstöpoliittisesti rauhatonta aikaa. Ero henkilöstöryhmien välillä koettiin suureksi. Yhtiön taholta haluttiin kehittää eläkevuosille jokin henkilöstöä yhdistävä tekijä. Ja ehkä myös osoittaa työssä oleville, että asiota voidaan hoitaa yhdessä.

Eino Räsänen kierteli tehtaalla ja selvitti löytyykö ydistävää toimintaa henkilöstölle siirryttäessä viettämääm eläkevuosia. Mikä kiinnostaa eläkevuosina.

Syntyi ajatus henkilöstöryhmiä yhdistävän kerhotoiminnan järjestämisestä eläkeläisille.

Tehtävä käytännön toteutus annettiin sosiaalitoimenhoitaja Jorma Tiiriselle. Tiirisen toimesta kutsuttiin Ouluntien 16. kerhohuoneeseen 2.10.1972 eläkkeelle jääneitä henkilöitä. Kutsun vastaanotti 26 henkilöä. Kokouksessa tehtiin päätös perustaan kerho, jonka puitteissa eläkeläiset voivat kokoontua viikottain. Kerhon nimeksi valittiin Rautaruukin eläkeläiskerho. Nimi muutettiin myöhemmin yhdistysrekisterissä nimeksi Rautaruukin Eläkeläiset ry.

Toiminnan vuodet 1972-2012

Yhdistyksen toiminta on ollut alusta lähtien aktiivista ja myös monipuolista. Toimintaan on kuulunut viikottaisten kerhotilaisuuksien lisäksi myös juhlia. Pikkujoulu on kuulunut alusta alkaen vuoden kohokohtaan. Retkeily eri muodoissaan on varsinkin alkuvuisina ollut merkittävä osa toimintaa. Matkat ovat suuntautuneet pääsääntöisesti kotimaahan, mutta myös ulkomaille on yhdistys tehnyt matkoja.

Harrastustoiminnan piiriin on kuulunut alusta lähtien omiin juhliin ohjelmien harjoittelu: kuorolaulu, senioritanssit, näytelmät ja runot ovat olleet suosittuja ohjelmia juhlissa. Esiintymisiä on ollut myös Raahen alueen palvelukodeissa.

Myös liikunnan merkitystä ei ole unohdettu. Varsinkin lentopallo on ollut suosittu liikuntamuoto fyysisen kunnon kohottajana ja ylläpitäjänä.

Jäsenistö

Rautaruukin Eläkeläiset poikkeaa yhdistyksenä muista eläkeläisyhdistyksistä siinä, että jäsenet ovat saman työnantajan eläkeläisiä. Yhteinen nimittäjä on Rautaruukki. Kynnys tulla mukaan toimintaan on siten matala. Kaikka Rautaruukilta eläkkeelle jäävät puolisoineen ovat tervetulleita yhdistyksen jäseniksi ja mukaan toimintaan. Politiikka ei ole kuuluneet yhdistyksen toimintaan. Toki meillä kaikilla on omat ideologiamme, mutta niitä emme tuo mukaan kerhotoimintaa.

Toiminnan rahoitus

Yhdistyksen alkuvuosikymmeninä on talkootyö kuulunut jokakeväiseen ohjelmaan. Mutalan ja Kotarannan alueen siivous oli vuosia yhdistyksen jäsenten tehtävänä.

Talkootyöllä kartutetettiin yhdistyksen kassaa. Rautaruukki maksoi tehdystä työstä sopivaksi katsomansa korvauksen.Tästä toiminnasta on yhtiön taholta luovuttu ja siivoukset on annettu koululaisten tehtäväksi.

Muita tulon hankkimiskeinoja on ollut ja on edelleen viikottaiset, ”syötävänhyvät” arpajaiset.

Rautaruukin antama vuosiavustus on merkittävä tuki toiminalle. Ilman tätä tukimuotoa ei toiminta ole taloudellisesti mahdollista. Rautaruukki on huolehtinut vieläkin eläkkeelllä olevasta henkilöstöstään. Raahen kaupunki on antamut meille pienen nimellisen avustuksen.

Mainittakoon, että Rautaruukki lahjoitti yhdistykselle Kokkolantien kerhohuoneessa olleen pianon.

Jäsenmäärän kasvaessa voimakkaasti todettiin kerhotilojen ahtaus viikottain kokoontuvalle yhdistykselle. Tarvittiin laajemmat kokoontumistilat. Uusi paikka löytyi pekkatorin vierestä. Palvelutalo Kreivinaika tarjoitui vastaanottamaan uudet tilantarvitsijat. Piano lahjoitettiin tässä yhteydessä Toimintakeskus Kreivinajalle. Lahjoituksen luovutustodistus löytyy arkistosta. Allekirjoittajina Rautaruukin puolelta johtajat Kari Norberg ja Jorma Illi. Piano on ollut ahkerassa käytössä Kreivinakaa kokoontumispaikkanaan pitävillä yhdistyksillä.

Tapahtumat talteen

Yhdistyksessä syntyi kiinnostus ja tarve dokumentoda, tallentaa menneitä tapahtumia. Koota vuosikymmenten tapahtumat yksiin kansiin. Tallentaminen oteutettiin perustetun toimituskunnan toimesta. Toimituskuntaan kuuluivat silloinen Puheenjohtaja Pekka Laaka, sihteerinä Veikko Peltomaa ja ulkopuolisena toimittajana Pentti Syrjäpalo. Tuloksena syntyi kirja Rautaiset vuodet. Kirjassa kerrotaan yhdistyksemme ja Rautaruukin alkuvuosista aina vuoteen 2007 saakka. Mielenkiintoisia kertomuksia kuusi ja seitsemänkymmentälukujen rakennnusvuosista ja tehtaan käynnistämisestä. Myös silloin työelämässä olleiden kokemuksia alkuvuosien pioneerihengestä. Kaikilla oli halu saada suuri tehdas toimimaan ja työolosuhteet inhimillisiksi. Myös kerhotoiminnassa mukana olleita henkilöitä ja kerhotoiminnastat kertovia kirjoituksia löytyy kirjan sivuilta.

Pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Laaka siirtyi 2007 eläkkeelle puheenjohtajan tehtävistä ja nimitettiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi.

Puheenjohtaja vaihtui ja päätettiin siirtyä yhdistystoiminnassa tietokoneaikaan. Perustettiin työryhmä joka sai tehtäväkseen kehittää ja toteuttaa omat nettisivut yhdistykselle. Työryhmään kuuluivat yhdistyksen puheenjohtaja Raimo Haapakoski ja jäseninä Seppo Karihtala ja Seppo Huttunen. Nettisivuilla ilmoitetaan yhdistyksen tapahtumista, toimihenkilöistä, tallennetaan valokuvia ja kirjoituksia. Myös jäsenrekisteriä ylläpidetään järjestelmässä. Kiinnostus nettisivuille on ollut yli odotusten. Sitä kertoo käyntimäärät nettisivuilla.

Ilman innostuneita ja toimivia jäseniä ei mikään yhdistys toimi kovin pitkään eikä ole tarpeelinen. Aktiivisuutta ja aktiivisia henkilöitä on aina löytynyt jäsenistöstä. Siitä kertoo yhdistyksen neljäkymmentä aktiivista toiminnan vuotta ja myös jäsenmäärän kasvu 26:ta perustajajäsenestä n 260 jäsenen yhdistykseksi. Jäsenmäärä on kymmenkertaistunut.

Puheenjohtajat ja pitkäaikaisia aktiivihenkilöt

Vuosien kuluessa on yhdistyksen vetovastuut vaihtuneet. Näin toimivassa yhdistyksessä pitääkin

olla. Puheenjohtajina on toimineet 1972-1976 Arvi Patjas 1977-1978 Erkki Torvela

1979-1980 Kalle Mäkelä

1981-1983 Kaino Laukkonen

1984-1988 Veikko Hiitola

1989 Antti Suuronen

1990-1994 Veikko Heliste

1995-1998 Veikko Enovaara

1999-2007 Pekka Laaka

2008-2011 Raimo Haapakoski

2012-  Seppo Lehtikangas jatkaa edelleen

Entisiä puheenjohtajia on nyt paikalla kolme Veikko Enovaara, Pekka Laaka ja Raimo Haapakoski juhlistamassa 40 vuotta täyttänyttä yhdistystä.

Muista pitkäaikaisista toiminnassa mukanaolleista voidaan mainita esimerkiksi Alli Roukala, Sirkka Tuhkanen, Seija Moisanen, Pentti Pirilä, Paavo Rautio,Toini Nisula, Laura Ikonen, Meeri Mannermaa, Veikko Peltomaa, Rauni Turpeenoja, Reijo Mathlin jne. Pitkäaikaisija aktiivisia henkilöitä löytyy lukuisia,vain muutamia tässä mainittuna. Rautaiset vuodet kirjasta löytyy lisää järjestössä toimineitä henkilöitä. Rautaruukin edustajina on ollu mukana toiminnassa Pirkko Hernesniemi ja vuodesta 1974 lähtien Kauko Lumiaho. Rautaruukki halusi varsinkin alkuvuosina varmistaa ja tukea nuorta yhdistystä.Pöytäkirjojen mukaan Kauko Lumiaho oli varsinkin alkuvuosina lähes kaikissa kokouksissa mukana. Lumiaho toimi myös yhdistyksen pitkäaikainen tilintarkastaja.

Päätöksentekokykyä ja ideoita on yhdistyksen jäseniltä aina löytynyt. Siitä kertoo mm.vuodelta 1973 tehty päätö. Päätös, että jos kerhotilaisuuksissa teitittelee jotakin, niin saa maksaa sakkoa yhden markan verran. Miten toteutui siitä ei ole tietoa Päätös on edelleen voimassa.

Myöskin vuonna 1975 oli perustettu lottoporukka rahatilanteen parantamiseksi. Lotosta mahdollisesti saatu voitto päätettiin ohjata yhdistyksen tilille. Asiakirjoista ei selvinnyt, tuliko voittoja ja paraniko taloustilanne.

Matkailu avartaa

Matkat ovat olleet oleellinen osa yhdistystoimintaa. Matkoja on tehty kotimaahan ja myös ulkomaille. Ainakin Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Mallorcalla ja Venäjällä on vierailtu.

Varsinkin alkuvuosina oli retkeilty oikein eväiden kera. Oli keitetty retkeilyn aikana lihakeittoa ja paistettu lättyjä ja myös kahvit oli keitetty taukopaikoilla.

Arkistosta löytyi mielenkiintoinen lista Norjan matkasta vuodelta 1982. Matkaan oli varauduttu huolella. Mitään ei jätetty sattuman varaan. Varsinkaan rukailua.

Retkieväät Norjaan: 6 kg kahvia

3 kg palasokeria teetä

1 kg sipulia

lihalientä

maustepippuria

2 kg voita

aromisuolaa

suolaa

1 kg maitojauhetta

6 kg makarooneja

6 kg lenkkimakkaraa

10 l mehua

tomaattisosetta

5 kg säilykelihaa

kastikejauhetta

Majoitus oli toteutettu jopa neljän hengen huoneissa. Omat lakanat ja pyyheliinat luonnollisesti mukana. Ei taida onnistua enään tänäpäivänä yhteismajoitus.

Alkuvuosien päätöksiä

Pöytäkirjat kokouksista on myös tehty huolella. Pöytäkirjoista voidaan lukea paitsi päätökset myös eri vuosikymmenten kehitys ja muutokset toiminnassa. Siitä todisteen otteitä pöytäkirjoista alkuvuosilta.

Pöytäkirja 5.10.1973

Paikka Ouluntie 16

Paikalla Rautaruukin eläkeläisiä 16

Aluksi juotiin Rautaruukin tarjoamat kahvit

Päätettiin lähteä retkelle Kotarannalle.

Kotamajalla paistettaisiin makkarat ja juotaisiin kahvia

Ajasta päätettäisiin seuraavalla kerralla tarkemmin

Myytiin arpoja ja harjoiteltiin joululauluja

Päätettiin ruveta solmimaan nukkamatto, tarvikkeet hankkii Kerttu Vikki.

Arvottiin iso suklaalevy

Kalle Mäkelä puh joht Kerttu Vikki sihteeri

PÖYTÄKRJA 4.5.1973 (ote)

Keskusteltiin Saimaan risteilystä. Lopullinen hinta oli niin korkea ei matkasta kustannusten vuoksi tullut mitän. Päätettiin luopua siitä.

Keskusteltiin Muurmanskin matkasta. Jonka hinta olisi n.210 mk hengeltä. Lopullinen päätös tehdään seuraavalla kerralla kun kokoonnuttaan.

Arvi Patjas puh joh Kerttu Vikki sihteeri

Pöyttäkirja 7.9.1979

Keskusteltiin Raahen sosiaalilautakunnan esityksestä mamma ja pappatoiminnan aloittamisesta lasten päiväkodeissa.

Valittiin mummoiksi ja papoiksi seuraavat henkilöt: Hilja Karppinen Maija ja Pentti Mäkinen ja

Antti Junno

Keskusteltiin ruskaretkestä ja todettiin että asiat ovat kaikin puolin kunnossa ja lähtö tapahtuu 25 pvä klo 7.00 Linja autoasemalta. Matka tapahtuu seuraavasti Raahe-Ivalo- Äkäslompolo ja Raahe Matkasta peritään osanottajalta 50 mk

Kalle Mäkelä puh joht Antti Junno sihteeri

Myös innostuneita kirjoittajia on löytynyt jäsenistöstä. Arkistosta löytyi joululehti n;o 3

Lehden nimi oli Rautainen Joulu Raahen rautatehtaan eläkeläisten pikkujoululehti n:o 3 v 1980 Lehti sisältää jäsenten kirjoituksia ja muistelmia.

Yhdistyksen toiminta on muuttunut 40v:n aikaa. Yhdistyksen alkuvuosina kerhotoiminta on ollut hyvinkin perhekeskeitä. Kaikki tunsivat toisensa Yhteisiä elämänkokemuksia oli kertynyt sotakorvauslaivojen teosta ja Ruonan konkurssista ennen aikaa, suuren tehtaan rakentamiseen.

Aikaa oli jutustella kerhohuoneessa joskus hiukan pitenpäänkin.

Ehkä nykyisin kerholaiset eivät tunne välttämättä toisiaan. Jäsenmäärä on suuri.

Tehdas oli suuri ja laajalla alueella. Työaikana oppi tuntemaan oman työvuoron ja työpaikan henkilöt. Ehkä työaikana omaksuttu kiire on havaittavissa myös kerhotoiminnassa.

Emme haikaile muistelemaan liikaa entistä työpaikkaamme. Elämää oli silloin ja elämää on nyt.

Elämme ja nautimme tästä hetkestä ja ansaitsemistamme eläkevuosista.

Yhteinen nimittäjä, yhdistävä tekijä on edelleen meille kaikille Rautaruukki.

Se tehdas, jossa allekirjoittanutkin työskenteli viitenä vuosikymmenenä.

Raahessa 24.10.2012

Raimo Haapakoski