Category Archives: Uncategorized

Toimintakertomus 2009

Posted on by

TOIMINTAKERTOMUS 2009

Yleistä yhdistyksestä

Yhdistyksen nimi on Rautaruukin Eläkeläiset ry. Yhdistys on suomenkielinen ja sen kotipaikka on Raahe.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen Rautaruukki Oyj:ltä eläkkeelle jäänyt henkilö puolisoineen.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on toimia Rautaruukki Oyj:n Raahen tehtaan ympäristökunnissa eläkkeellä olevien henkilöiden yhdyssiteenä. Järjestää jäsenistölle monipuolisia virkistysmahdollisuuksia. Kokous- ja esitelmätilaisuuksia. Ylläpitää yhteyksiä muihin eläkeläisten asioita ajaviin yhdistyksiin tai yksityisiin kansalaisiin.

Yhdistyksen toiminnassa täyttyi 37:s toimintavuosi.

Toiminta-alue ja puitteet ja toimintamuodot

Toiminta-alueena on Raahen talousalue. Yhdistys kokoontuu viikoittain perjantaina palvelutalo Kreivinajassa. Kerhotoimintaan kuuluu kuorolaulu, senioritanssi, lentopallo ja kuntosalitoiminta. Lisäksi järjestämme jäsenistölle teatterimatkoja ja retkiä kotimaahan että ulkomaille jäsenistön mielenkiinnon mukaan. Viikoittaisissa kokoontumisissa on ollut luentoja esimerkiksi lakiasioista, paloturvallisuudesta, kirjailijoiden ja taiteentekijöiden esitelmiä

Hallinto

Puheenjohtaja Raimo Haapakoski

Vara puheenjohtaja Eila Kähkönen

Sihteeri Oili Laulumaa

Rahastonhoitaja Seija Moisanen

Johtokunnanjäsenet Pauli Anttila, Veikko Poikola, Kalle Riekki, Elias Nylund, Oili Laulumaa,Rauno Pinola, Seija Moisanen,Veikko Peltomaa

Emäntätoiminta Rauni Turpeenoja, Anja Orava, Aino Ohvo ja Sirkka Aunola

Juhlatoimikunta Elias Nylund, Kirsti Toivakka, Paula Ilmola, Raili Merihaara, Seija Moisanen, Aino Paavola, ja Seppo Karihtala

Palvelutalon toimikunta Kaija Vetoniemi ja Mirja Kuokkanen

Vanhusasiain neuvosto Veikko Peltomaa ja Pauli Anttila

IK-yliopisto Kirsti Toivakka ja Oili Laulumaa

JYTY-toimikunta Pauli Anttila ja Veikko Poikola

Senioritanssien vetäjät Rauno Pinola ja Raili Merihaara

Laulukuoron vetäjät Vappu Nylund, Toini Nisula, Reijo Mathlin ja Oili Laulumaa

Liikunta- ja kuntosalin vetäjät Eero Haarala ja Kaisu Mantila

Dokumentointi Seppo Karihtala ja Kirsti Toivakka

Tilintarkastajat Pauli Kastell ja Eero Orava

Varatilintarkastajat Kauko Lumiaho ja Juhani Vuorela

Johtokunta on kokoontunut seitsemän kertaa kertomusvuoden aikana.

Jäsenistö Kevätkokous pidettiin 6.3.2009. Osallistujia 50 henkilöä Syyskokous pidettiin 20.11.2009. Osallistujia 67 henkilö

Keskimäärin kerhotilaisuuksiin on osallistunut 74 henkilöä. Kasvua edellisen vuoden keskiarvoon on 6 henkilöä (68).

Kaikki järjestetyt tilaisuudet myös matkat huomioiden osallistujia keskimäärin 70 henkilöä.

Jäsenmäärä jäsenrekisterin mukaan oli vuoden lopussa 240 henkilöä.

Johtokunnan päätöksen mukaisesti vapaajäseniä ovat ko. vuonna 80 vuotta täyttävät henkilöt. Heillä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.

Henkilöt jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksua kolmelta viimeiseltä vuodelta poistetaan jäsenluettelosta.

Yhdistystoiminta Yhdistys on kokoontunut aina viikoittain Palvelutalo Kreivinajassa.

Ohjelmana on ollut oman väen ohjelmasuoritusten lisäksi ulkopuolisia luennoitsijoita. Lisäksi on tehty teatteri ja virkistysmatkoja. Yhdistyksen toiminnan parantamiseksi toteutettiin omat internettisivut. Osoite sivuille on www.rautaruukinelakelaiset.fi. Toteutuksen vastuuhenkilöinä olivat Raimo Haapakoski, Seppo Karihtala ja Seppo Huttunen.

Viikko-ohjelma

16.1.09 vuoden ensimmäinen kerho ja kevät kauden avaus.

23.1.09 Raija Inkala esitteli Pippurian tuloksia.

30.1.09 Huutokauppa, Vuokatin kuntokeskuksen lahjajäämistön myynti

6.-8.2.09 Kylpyläreissu Härmän kuntokeskukseen, osallistujia 27 henkilöä.

13.2.09 Matkamaan edustaja Kirsti Ulhgren esitteli matkakohteita sekä kotimaahan että ulkomaille.

20.2.09 Osuuspankin lakimies OTM Merja Halosen esittely testamenteista ja muista lakiasioista.

27.2.09. Kerhopäivä oman väen ohjelmalla.

6.3.09 Kevätkokous, osallistujia 50 henkilöä.

13.3.09 Teatterimatka Rovaniemelle esitys Ruusun nimi, osallistujia 36 henkilöä.

20.3.09 Teuvo Virtasen esitelmä Ruona Oy:n vaikutuksesta konkurssiin saakka sekä kirjoittamansa kirjan esittely.

27.3.09 Raahen kansalaistalo JYTY ry:n toiminnanjohtaja Aija Tahvanaisen esittely JYTY ry:n toiminnasta.

3.4.09 Jari Jansson esitteli tuotantoaan ja näytteille asettajia Janssonin Galleriaan.

17.4.09 Jaakko Simomaa ja Turo Mäkikangas IT-parkista, esittely Rautaruukin Eläkeläiset ry:n nettisivujen valmistumisen tiimoilta.

24.4 Esa Viitanen esitteli uusinta kirjaansa.

8.5.09 Äitienpäiväjuhla ja samalla kevätkauden päättäjäiset. Kreivinajassa. Osallistujia 98 jäsentä. Oman väen ohjelmaa, ruusu ja halaus naisille ja täytekakkukahvit kaikille.

4.9.09 Syyskauden avaus yhteislaulujen merkeissä.

11.9.09 Ruskaretki Suomi(Levi),Norja(Tromsa) ja Ruotsi(Kiiruna), osallistujia 48 henkilöä.

18.9.09 Liikunnallinen ulkoilupäivä hiihtomajalla kilpailujen, kahvittelun ja makkaranpaiston merkeissä.

25.9.09 Sani Fanin Jaana Tervonen esitteli kylpylän tarjoamia palveluja.

2.10.09 Yhteislaulua ja muuta oman väen ohjelmaa.

9.10.09 Rautaruukilla töissä olleiden työelämän muisteloita

16.10. 09 Työelämän muistelot jatkuivat erilaisesta näkökulmasta.

23.10.2009 Eläkeläisyhdistysten yleinen kokous, osallistujia eri eläkejärjestöistä 87 henkilöä.

30.10.09 Syysjuhla. Oman väen ohjelmaa koko iltapäivän, osallistujia 92 henkilöä.

6.-8.11.09 Kylpyläreissu Rokuan Kuntokeskukseen, osallistujia 42 henkilöä.

13.11.09 Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kertoili kaupungin kuulumiset.

20.11.09 Syyskokous, osallistujia 67 henkilöä

27.11.09 Palo- ja pelastuslaitokselta palomestari Timo Mattila kertoi ja opasti kodin turvallisuuskysymyksissä.

3.12.09 Pikkujoulu Raahen Hovissa. Tiernatytöt esiintyivät sekä oman väen ohjelmaa ja jouluruokailu, osallistujia 122 henkilöä.

Jäsenistölle ja yhteistyökumppaneille kiitokset yhteistyöstä ja toimintamme tukemisesta.

Rautaruukin Eläkeläiset ry:n Johtokunta

Pikkujoulupuhe 2009

Posted on by

RAUTARUUKIN ELÄKELÄISET ry:n Pikkujoulussa 3.12.2009


 

Arvoisa pikkujouluväki.

 

Kun tulisi joulu ja saisi yölläkin syödä. Tämän leikkimielisen lausahduksen sain lapsena kuulla jonkun naapurin tai isäni lausumana. Tämä humoristinen sanonta johtui ehkä ajasta, jolloin oli puute kaikesta. Niin ruuasta kuin vaatteistakin. Elettiinhän sodan jälkeistä aikaa. Aikaa jonka minä muista. Kaikki oli kortilla. Korttiannokset olivat pieniä. Elintarvikkeita oli rajoitetusti. Kahvi oli kullan arvoista. Elettiin säännöstelytaloudessa. Suomi maksoi sotakorvauksia.

 

Vaikka kaikesta oli pulaa, tuntuu ainakin jälkeenpäin, että ihmisillä oli aikaa toisilleen, myös muulloinkin kuin vain jouluna. Pistäydyttiin naapureissa tai kyläkaupassa kuulemassa ja kertomassa kylän kuulumiset. Kyläkaupan merkitys oli muutakin kuin toimia kauppana. Kauppareissulla ihmiset tapasivat toisensa. Pienellä syrjäkylällä tiedettiin ja tunnettiin lähes kaikkien kyläläisten elämäntilanteet. Niin lehmän poikimiset kuin emännän tilanne kohollaan olevasta esiliinasta. Kyläkaupat on hävitetty supermarkettien tieltä.

Kun miehiä ja naisia oli koolla jossakin talossa kääntyi puhe hyvin usein sotamuistoihin. Yhteinen, yhdessä koettu lähihistoria yhdisti kyläläisiä.

Ehkä näistä yhteisistä kokemuksista johtuen naapurin auttaminen oli itsestään selvyys. Kun apua tarvittiin, niin naapuriapu oli lähellä. Talkoohenki oli voimissaan. Ketään ei jätetty yksin ongelmiensa kanssa.

Myötäelämistä riitti kaikille ja kaikilta.

 

Tuntuu siltä, että tämän päivän suomessa on unohtunut inhimillisyys, toisen ihmisen huomioiminen ja auttaminen, naapurien kuunteleminen. Eriarvoisuus yhteiskunnassamme kasvaa huolestuttavasti. Myös muussakin kuin taloudellisessa mielessä.

 

Elämme optiotaloudessa jossa palkitaan johtajat, ministerit, kansanedustajat ja muut pelurit. Joskus kyseenalaisestikin. Tästä olemme viime aikoina saaneet uutisista kuulla. Tulee mieleen ajatus ettei keneenkään eikä mihinkään voi enää luottaa. Luottaa aikana, jolloin tarvitaan suoraselkäistä toimintaa talouden elvyttämiseksi.

Mahtava lottopottikin on pientä suuryritysten jakamiin palkkioihin verrattuna. Tuntuu usein siltä ettei perinteistä työtä enää arvosteta.

 

Me nykyiset eläkeläiset olemme kansanosa joka on tottunut tekemään oikeaa työtä. Elanto on ansaittu raskasta työtä tekemällä. Mitään ei ole saatu lahjaksi. Työ on ollut meille elämän sisältö. Olemme olleet ehkä liiankin työkeskeisiä. Olemme tehneet työtä, jolla Suomi on nostettu hyvinvointivaltioiden kärkipäähän maailmassa ja olemme samalla maksaneet omat eläkkeemme.

 

Me olemme eläkkeemme ansainneet. Kymmenien työvuosien aikana työllä ansaitsemamme eläke kuuluu meille. Nautitaan eläkkeellä olosta, eletään tätä meneillä olevaa hyvää hetkeä vailla pienintäkään syyllisyydentunnetta siitä, että olemmeko oikeutettuja tähän.

 

Tänään vietämme pikkujoulua hyvän ohjelman ja tietenkin hyvän jouluruokailun merkeissä. Me jos kukaan olemme juhlamme ansainneet. Juhlitaan, kun on juhlimisen aika.

Nyt on juhlan aika.

 

 

 

HYVÄÄ PIKKUJOULUA KAIKILLE.

 

Raimo Haapakoskiraimoh

Syysretki 2009

Posted on by

Syysretki 2009


Vihdoinkin oli koittanut se odotettu h-hetki,

ja alkoi meidän kerhon syysretki.

Oli bussi täynnä väkeä niin mukavaa,

siihen joukkoon mahtui ystävä ja tuttu,

sekä yksi, jonka työnä oli vakoilla ja kytätä.

Mistä tuloksena syntyi vihdoin tämä juttu!

 

Heti alkuun meitä suosi aikamoinen onni,

niin kuin lotosta ois tullut vähintäänkin tonni.

Bussiamme kuljetti kuski aivan jumalainen,

johon rakastui meistä varmaan joka nainen.

Hän oli Mattilan Pekka, asuu Kopsassa,

eikä sellaisia todellakaan kasva joka oksassa.

 

Bussin keulilla istui myöskin “Herra Aivo”,

siis oikeasti tuo meidän

puheenjohtaja, Haapakosken Raimo.

Hän oli suunnitellut meille aivan huippu reissun.

Yhdessä nämä kaksi herraa

matkan meille hienosti hoiteli,

väki sitten vain valmiista nautiskeli.

 

Ensimmäinen etappimme oli Meri – Helmi,

missä nauttisimme kahvit sekä muita virvokkeita.

Mutta niin kuin aito helmi simpukkaansa kätkeytyy,

myös tämä Kemin helmi metsän peittoon piiloutuu.

Eipä pieni mutka matkassamme hallaa tee,

pian väki kahvia ja pullaa maistelee.

 

Mitä pohjoisemmaksi matka etenee,

jutut yhä härskimmiksi pahenee.

Myös kuski kertoo vitsin sekä toisenkin,

silloin tällöin vetäisee myös meille laulun.

Napapiirillä syömme maukkaan lohikeiton,

joka tyytyväiseen hymyyn vetää naamataulun.

 

Tultiin Leville missä vakooja oudon jutun kuuli,

lieneekö ollut tosi kyseessä vaiko pelkkä huuli.

Hotellin käytävillä kysymys lie ollut siitä,

että kumman kaa vaiko ei kummankaan.

Eihän vakooja siitä tolkkua saannu,

että kuka lie kenenkin vieressä maannu!

 

Aamulla Pekan bussi “kyttyrät korjaa”

ja sitten laitetaankin nokka kohti Norjaa :

Maisemat alkoivat jo olla vailla vertaa!

Niskat joutuivat mutkalla monta kertaa,

kun näkymiä katselimme kahden puolen tietä.

 

Ruska väritti jo tuntureita,

alas soliseva kirkas puro

kaivoi vuoreen onkaloita.

Suuret lammaslaumat siellä laiduntaa,

villapaidan teko varmaan kukoistaa.

 

Matkan varrella näimme myöskin

mahdottoman suuren vessan.

Se oli tarkoitettu yhteiseksi

niin naisille kuin miehille.

Siellä paloi kynttilät, ja oli juhlallista.

(mutta housut kintuissa siellä silti istuttiin!)

 

Tromssassa Pekka tutustutti

meidät ensin kaupungin alamaailmaan.

Siellä tunneleissa kun eksyi

sinne tänne kurvaamaan.

Ei toimi navigaattori nääs maan alla

ja silloinhan reitti voi olla hakusalla.


 

Lopulta sentään löytyi hotelli ja saatiin huone.

Olikin jo kiire kaupunkikierrokselle,

missä opastus saatiin selvällä suomenkielellä.

Tromssan arkkitehtuuri on monenkirjavaa

ja ehkä siksi niin herttaisen kotoisaa.

 

Kiinnostavin nähtävyys mielestämme ilman muuta

oli Jäämerikatedraali, arkkitehtuuriltaan vaikuttava.

Sen sisustus oli liikaa prameutta karttava,

mutta lasimaalaus ja jääpuikkoja muistuttavat

kattokruunut meitä todellakin ihastuttivat.

 

Parasta Tromssan hotellissa oli ikkunoista avautuvat näköalat,

sydän syrjällään me niitä Kaisun kanssa ihailtiin.

Ruokapöydässä miesten suusta moitteita kuultiin,

kun päivälliseksi tomaattikeittoa ja turskaa tarjottiin.

Ei parantanut asiaa edes silmänruoka,

jota sievät tarjoilijaneitoset miehillemme antoi,

kun he kauniisti hymyillen annoksia pöytään kantoi.

 

Pitäis muistaa vanha totuus, maassa maan tavalla,

ettei naapurit meitä aivan metsäläisiksi luulis.

Olishan mukavampaa, jos tarjoilijatytöt

tack så mycket meidän suomalaisten suusta kuulis!

 

Aamiaisen jälkeen matkamme eteni

Narvikin kautta kohti Kiirunaa.

Kallista poltto-ainetta säästyi,

kun lasti oli paljon keveämpi syötyämme turskaa.

Kuskin puroveteen keittämä kahvi

maistui aivan taivaan mannalta

ihanissa maisemissa, tuntureiden keskellä.

 

Sattui Narvikissa, paikallisessa marketissa,

että tuli mies, tuli nurkan takaa, sillä silmät loisti.

Se mies aivan ihastuneesti tuijotti Hilpeen,

minä varmasti sinusta itselleni turskanpaistajan teen.

Ei kiinnostanut Hilpeä, vaikka olisikin ollut paikka auki.

Kyllä sentään parempaa on ihan kotimainen hauki!

 

Kiirunassa kaikki oli toisin,

huoneet viihtyisät ja ruoka hyvää.

Iltaa istuskeltiin heittämässä harmitonta läppää,

sekä nautiskeltiin ihan hiukan “häppää“.

Meidän matkamme jo alkoi loppua,

niin nukkumaankaan ei ollut hoppua.

 

Kiirunasta kannattaisi mainita vielä sen vertaa,

että olimmeko siellä käymässä ehkä viimeistä kertaa.

Koska kaupunkia aiotaan siirtää toiseen paikkaan,

koska kaivos on aiheuttamassa ilmeisen sortumavaaran.

 

Aamulla syötyämme runsaan aamupalan,

alkoi ollakin jo kotimatka käsissä,

mutta vitsit eivät suinkaan olleet vähissä.

Vielä riitti monenlaista jutun juurta,

joka teki matkamiehet iloiseksi.

Vasta Torniossa väki kävi hiljaiseksi,

Eikä kuskillakaan enää juttu luistanut,

mitä lienee mielessänsä miettinyt.

 

Tähän minäkin nyt lorun lopetan.

Vielä kerran kiitos Raimolle,

sekä kuskillemme Pekalle.

Kämppistäkin tahdon kiittää,

koko porukan myös mukaan liittää.

 

Kun ystävien kanssa matkustaa,

niin sielu siipiensä alle ilmaa saa.

Jos muistot sydämeensä tallentaa,

kotiinpaluukin on mukavaa…

 

 

 

Kirsti Toivakka

 

Toimintasuunnitelma 2010

Posted on by

RAUTARUUKIN ELÄKELÄISET ry

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010

 

 

Yleistä

Rautaruukin eläkeläiset ry:n kolmaskymmenes kahdeksas (38) toimintavuosi jatkuu yhdistyksen alkuperäisiä sääntöjä noudattaen.

 

1. Tavoitteena on toimia Rautaruukilta eläkkeelle jääneiden henkilöiden yhdyssiteenä.

2. Herättää ja ylläpitää jäsenistössä omatoimisuus harrastus- ja virkistystoimintaan.

3. Ylläpitää ja kehittää jäsenistön henkistä ja fyysistä vireyttä.

4. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton taikka muun välittömän edun hankkiminen jäsenilleen.

 

Yhdistyksen jäsenten toivomusten mukaisesti pyritään kehittämään toimintaa edellä olevien periaatteiden mukaisesti.

Kerho- ja virkistystoiminta.

Yhteisiä kerhokokoontumisia pidetään Kreivinajassa perjantaisin. . Erilaisia harrastuskerhoja järjestetään tarpeen mukaan. Harjoiteltuja ohjelmia esitetään omissa tilaisuuksissa ja vierailujen yhteydessä. Laulukuoro- ja senioritanssiharjoitukset viikoittain kerhopäivinä. Lentopalloilua jatketaan edellisvuosien tapaan Emäntätoiminta hoitaa kahvittelut ja tarjoilut kerhotilaisuuksissa. Ohjelmatoimikunta järjestää ohjelmaa yhdistyksen omiin tilaisuuksiin ja mahdollisiin vierailuihin. Kevät- ja syysjuhlat sekä pikkujoulu vietetään jäsenistön keskuudessa

Kesäkuu, heinäkuu ja elokuun pidämme kesälomaa ja keräämme voimia syksyn kerhotoimintaan.

 

Matkailutoiminta.

Pyrimme järjestämään kaksi kotimaahan ja/ tai ulkomaille suuntautuvaa matkaa. Lisäksi järjestämme pari lyhyempää teatteri- tai konserttimatkaa kotimaahan.

Myös liikunnallisia päiväretkiä järjestetään lähialueelle jäsenistön toivomusten mukaan.

 

Huomionosoitukset.

Muistetaan jäsenten merkkipäivät toimintavuoden aikana (60v, 70v, 75v ja 80v.) pikkujoulun yhteydessä/tai johtokunnan valitsemana aikana.

 

Talous

Yhdistyksen varoja kartutetaan jäsenmaksuilla, arpojen- ja kahvin myynnillä. Toiminta-avustuksia pyydetään Rautaruukilta ja Raahen kaupungilta.

 

Lopuksi

Tavoitteena on pitää yhdistyksen toiminta aktiivisena ja monipuolisena.

Rautaruukilta eläkkeelle siirtyvät toivotetaan tervetulleiksi kerhotoimintaan.

Toivomme jäsenistölle virkistävää ja aktiivista yhdessäoloa kerhotoiminnan merkeissä.

 

Johtokunta