Ryhmämatka Norjaan syyskuussa 9.9.-12.9.2009

Matkaohjelma

9.9.Keskiviikko

Klo 09.00 Raahe linja-autoasema. Käkelän Liikenne tilausajobussi
Päivän aikana ajamme Rovaniemen kautta Leville.
Myöhään iltapäivällä saavumme Leville ja majoitumme hotelli Sirkantähteen.
Klo 19.00 Päivällinen hotellissa. Ajokilometrit 469

10.9 Torstai

Aamiainen hotellissa.
Klo 08.00 Aamiaisen jälkeen lähdemme eteenpäin.
Reittimme kulkee Karesuvannon kautta Kilpisjärvelle. Kilpisjärvellä,
Suomen korkeimmalla sijaitsevalla kylällä ihailemme uljaita maisemia.
Iltapäivällä saapuminen Tromssaan, jossa meitä odottaa suomenkielinen kaupunkiopas.
Hänen seurassaan tulevat tutuksi niin kaupunkikuvaa hallitseva Jäämerenkatedraali kuin kaunis puutalokeskustakin.
Käymme tutustumassa sisältä Jäämerikatedraaliin.
Majoittuminen myöhään iltapäivällä hotelliin, joka sijaitsee 3 km Tromssan keskustasta klo 16:00 Päivällinen hotellissa. Ajokilometrit 360

11.9. Perjantai

Aamiainen hotellissa.
Klo 08:00 Aamiaisen jälkeen sanomme näkemisiin Pohjolan Pariisiksikin kutsutulle Tromssalle
ja lähdemme ajamaan kohti Narvikia.
Narvikissa pidämme taukoa. Upeat maisemat jatkuvat Ruotsin rajan ylitettyämme. Abiskon kanjoni 20 m korkeine seinämineen ja klassinen Lapportenin vuoristomuodostelma ovat muistona menneeltä jääkaudelta.
Iltapäivällä myöhään saavumme Kiirunan vanhaan kaivoskaupunkiin ja majoitumme hotelliin.
Klo 18.00 Päivällinen hotellissa. Ajokilometrit 424

12.9 Lauantai

Aamiainen hotellissa.
Klo 09.00 Lähtö paluumatkalle.
Jällivaaran ja Tornion kautta saavumme Raaheen myöhään illalla.
Päiväajo noin 522 km.

HINNAT
360 €/ Rautaruukin eläkekäiset ry:n jäsen – yhdistyksen osuus

HINTAAN SISÄLTYY
* ohjelman mukaiset bussimatkat
* ohjelman mukaiset yöpymiset kahden hengen huoneissa aamiaisineen ja päivällisineen
* opastettu kiertoajelu Tromssassa ja sisäänpääsy Jäämerikatedraaliin

HOTELLIT
Lapland Hotel Sirkantähti, Levintie 1630 SIRKKA Puh. 016–640 100
Huoneet kaikin mukavuuksin. Hotellissa on ravintola. 47 77 66 64 00
Scandis hotel Tronsa 3 km keskustasta

Scandic Hotel Ferrum Kiiruna, Lars Janssongatan 15, KIIRUNA
Puh. + 46 980 39 86 00, www.scandic-hotels.se/ferrum
Huoneissa wc, suihku, puhelin ja tv.
Ravintola, cocktailbaari, sauna, kuntosali

PUUROPUHE 2007-11-30 RAUTARUUKIN ELÄKELÄISET ry:n pikkujoulussa

Siirtykäämme ajassa taaksepäin aina 60-luvulle saakka. Annetaan mielikuvitukselle hiukan valtaa ja muistellaan sitä Raahen kaupunkia joka eli omaa hiljaista eloaan. Tämän hiljaiselon katkaisee koko seutukunnan mullistava tapahtuma.

Raahessa eletään tammikuuta 1960. Kekkonen ja Karjalainen seurueineen hiihtelevät kohti

ROJUNIEMEÄ. Määränpäänä on Matti Kallelan talo. Tarkoituksena on tarkastella tontinpaikkaa suunnitteilla olevalle tehtaalle. Tehtaalle johon tulisi suuri puurokattila, masuuni.

Talon emäntä tietää, että hiihtäjät tarvitsevat huoltoa, lepohetkeä ja juotavaa pitkän ja raskaan hiihtomatkan jälkeen ja tarjoaa raahelaista tyrnimehua. Tyrnit oli poimittu rojuniemen rannoilta.

Joukko rippikouluikäisiä poikia seuraa tilannetta Raahe Oy:n ammattikoulun verstaalla. Tuleeko se tehdas Raaheen vai eikö tule? Oliko tontti sopiva? Kiinnostus asiaan on kova. Tiedettiin teoriassa mikä on masuuni ja miten sieltä valmistuu raakarautaa.

Raahe Oy:llä oli oma teräsvalimo jossa teräs valmistettiin kupoliuunissa ja haluttu teräslaatu täsmättiin happipuhalluksella pienbessemerkonvertterissa. Kupoliuuni panostettiin romuraudalla ja koksilla kottikärryjä apuna käyttäen.

Poikain toive toteutui. Syksyllä tuli lopullinen päätös tehtaan perustamisesta Raaheen. Tyrnimehussa oli salaista voimaa.

Yhtiön toimitusjohtajaksi oli kutsuttu diplomi-insinööri Helge Haavisto. Haaviston johdolla tehtaan rakennusvaiheen liikkeellelähtö ja rakentaminen tapahtui määrätietoisesti ja ripeästi.

Masuuni, puurokattila valmistui aikataulun mukaisesti. Elokuun loppupuoliskolla 1964 saatiin ensimmäiset lirut raakarautaa masuunin kattilasta. Puuroa ja työtä tehtaan henkilöstölle.

Pian raakarautatuotannon käynnistyttyä toimitusjohtaja vuorineuvos Haavisto havaitsi, että tarvitaan pitemmälle jalostettua tuotetta. Puuroon pitää saada lisämakuja. Laatukaan ei ollut tasalaatuista. Ei saman makuista puuroa kukaan jaksa kauaa syödä saati sitten ostaa. Tarvitaan jatkojalostusta.

Näin syntyi päätös terässulaton ja valssilaitoksen hankkimisesta. Terässulatto Neuvostoliitosta ja valssilaitos Englannista. Kaikki nämä tehdyt päätökset: masuuni, terässulatto ja valssilaitos ovat osoittautuneet myöhemmin onnistuneiksi ratkaisuksi.

Pääsin armeijasta vuoden 1965 alussa. Rautaruukin rakentaminen kiinnosti minua kovasti. Tietoa valtavasta tehdaslaitoksesta kerrottiin jopa katuparlamentissa linja-autoasemalla. Olisi mahtavaa päästä mukaan rakentamaa terästehdasta. Loppuvuodesta -65 kuulin, että terässulaton asennustöihin otetaan miehiä. Hakeuduin asennuksista vastaavan Tuhkasen Topin puheille ja kerroin mikä mies minä olen. Tuhkanen otti minut töihin. Työpesti kesti osaltani lähes neljäkymmentä vuotta. Työt ja työosastot vaihtuivat vuosien saatossa useita kertoja. Asennustöistä henkilöstöhallintoon.

Valssilaitos ja terässulatto valmistuivat suunnitelman mukaisessa aikataulussa. Komeat vihkiäiset pidettiin presidentti Urho Kekkosen, Laila Kinnusen ja Tapio Rautavaaran avustamina. Tuntui hienolta olla mukana juhlistamassa suurta tapahtumaa rakettien paukkuessa ja muodostaessa taivaalle valoloiston suuria tehdasrakennuksia valaisten. Tunsi, että on saatu aikaiseksi jotakin todella suurta.

Puuron matka jatkuu masuunilta terässulatolle jalostettavaksi. Sulatolla puuro, sula raakarauta kaadetaan konvertteriin jossa laatua monipuolistetaan useilla eri mausteilla. Asiakkaan tarpeiden mukaiseksi.

Syntyvästä jalostetusta puurosta, teräksestä, valetaan levyaihioita ja näistä kaulitaan valssilaitoksella kuumavalssattuja levyjä.

Levyjä joista valmistetaan mm. puurokattiloita.

Vuorineuvos Haavisto havaitsi jo tehtaan alkuvuosina, ettei pelkällä puuron syönnillä pyöritetä tehdasta. Vuorotyö ja ruokalan munkkipossut vaativat vastapainoksi terveyttä ja työkykyä ylläpitävää toimintaa. Yhtiö investoi henkilöstön hyvinvointiin. Työssä jaksamiseen.

Vuokatin kuntokeskus on ollut tuhansien henkilöstöön kuuluvien rautaruukkilaisten kunnonkohottajana. Kipinä omatoimisen kuntoilun aloittamisesta on useille lähtöisin Vuokatin vaaramaisemista.

Kukapa meistä ei ole myös kokenut Ylläksellä, Äkäslompolossa Rautamajan saunan lämpöä päivän hiihtoretken päätteeksi.

Toivotan teille kaikille…arvoisat kutsuvieraat ja Rautaruukin eläkeläiskerhon jäsenet hyvää ja hauskaa pikkujoulua… toteamalla, että ilo ilman joulupuuroa on teeskentelyä varsinkin pikkujoulussa. Syökäämme siis puuroa.

Hyvä pikkujouluväki !   27.11.2008

Näin joulun alla eläkeläiset nousevat Suomessa arvoon arvaamattomaan. Tulossa olisi moneen perheeseen laman synkistämä pulajoulu, elleivät eläkkeellä olevat mummot ja papat ja lähisukulaiset, nuo mainiot yhteiskunnan tukipylväät tulisi apuun ja loihtisi ihmeellisillä taidoillaan lapsille ja lastenlapsille joulupaketteja ja monenlaista mukavaa.

Eikö olekin aika ihmeellistä, että me eläkeläiset olemme yhteiskuntaa joka puolelta pystyssä pitävä luotettava pönkä, vaikka monien voimat ovat jo vähenneet, selät kipeytyneet ja polvet lonksuvat! Mutta kun on sitkeäksi luotu ja paljon kokemusta saatu, niin siihen pystytään, eikä Suomi notkahda polvilleen.

Seniorikansalaisilla riittää suurta sydäntä moneen tarpeeseen. Me olemme lastenkaitsijoita, jotka tarjoamme hoitopaikan lapsille silloin, kun sitä ei nopeasti muualta löydy ja me olemme autonkuljettajia, jotka kuskaamme jälkipolvea kaiken maailman tilaisuuksiin. Me olemme monien tapahtumien hiljaisia työmyyriä, joiden näkymätön hääriminen mitä erilaisimmissa tehtävissä takaa kaikenlaisten tilaisuuksien ja kissanristiäisten onnistumisen; myyjäisissä piisaa myytävää. Kahvia ja pullaa on tarjolla, eikä ohjelman suorittaminenkaan meille ole outoa hommaa. Olemme kaikessa mukana olevia sitkeitä ja taattuja moottoreita, joita ilman yhteiskunta ei tulisi toimeen.

Jos me eläkeläiset iskisimme kintaat naulaan ja päättäisimme istua muutaman kuukauden keinutuolissa maailmanmenoa sivusta seuraten, hyytyisivät hymyt Kataiselta ja taitaisi Vanhaseltakin luiskahtaa joulupuurolautanen lattialle. Niin suuri on eläkeläisten panos suomalaisten jokapäiväisessä elämässä, että meno hyytyisi monella osa-alueella ja nuoremmilla sukupolvilla taitaisi tulla ikävä äitiä ja isää.

Jos tämän ikäinen tyttönen saisi esittää joulupukille kainon toivomuksen, niin tahtoisin eläkeläisten joulupuuroon oikein ison ja makean mantelin. Se saisi olla tuntuva työntekijöiden lisäys vanhustenhuoltoon, sekä  ikäihmisten terveyspalveluihin ja taloudellisesti turvattu vanhuus kaikille eläkeläisille. Ennen kaikkea toivon, että sitä puuroa piisaisi kaikkien eteen lautasen täydeltä vuoden jokaisena päivänä.

Himmenee aattoilta
tähtien hopeasilta
kimaltaa yllä maan.

Hiljenee ihmistalot,
lämpöiset jouluvalot
syttyvät ikkunaan.

Kaikuvi temppelin kellot
lumiset tiet ja pellot
ääneti odottaa.
Jälleen ihminen siellä,
lapsuuden juhlamiellä
jouluhun vaeltaa.

Hyvää Joulua teille kaikille!

Eila Kähkönen

Welcome to WordPress. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!