[nggaallery id=12]
Author Archives: admin
Toimintasuunnitelma vuodelle 2009
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009
Yleistä
Rautaruukin eläkeläiset ry:n kolmaskymmenesseitsemäs toimintavuosi jatkuu yhdistyksen alkuperäisiä sääntöjä noudattaen.
1. Tavoitteena on toimia Rautaruukilta eläkkeelle jääneiden henkilöiden yhdyssiteenä.
2. Herättää ja ylläpitää jäsenistössä omatoimisuus harrastus- ja virkistystoimintaan.
3. Ylläpitää ja kehittää jäsenistön henkistä ja fyysistä vireyttä.
4. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton taikka muun välittömän edun hankkiminen jäsenilleen.
Kerho- ja virkistystoiminta.
Viikoittaisia tilaisuuksia Kreivinajan huoneistossa jatketaan. Erilaisia harrastuskerhoja järjestetään tarpeen mukaan. Harjoiteltuja ohjelmia esitetään omissa tilaisuuksissa ja vierailujen yhteydessä. Lentopalloilua, kuntosalitoimintaa ja senioritansseja jatketaan edellisvuosien tapaan. Laulukuoro harjoittelee viikoittain. Emäntätoiminta hoitaa kahvittelut ja tarjoilut kerhotilaisuuksissa. Ohjelmatoimikunta järjestää ohjelmaa yhdistyksen omiin tilaisuuksiin ja mahdollisiin vierailuihin.
Kevät- ja syysjuhlat sekä pikkujoulu vietetään jäsenistön keskuudessa.
Kesä-, heinä- ja elokuun pidämme kesälomaa ja keräämme voimia syksyn kerhotoimintaan.
Matkailutoiminta.
Järjestämme virkistysmatkoja koti- ja/ tai ulkomaille jäsenistön esitysten perusteella. Joulukuussa järjestämme ohjelmallisen virkistysmatkan Vuokatin kuntokeskukseen. Lisäksi järjestämme pari lyhyempää teatteri- tai konserttimatkaa kotimaahan.
Myös liikunnallisia päiväretkiä järjestetään lähialueelle jäsenistön toivomusten mukaan.
Huomionosoitukset.
Muistetaan jäsenten merkkipäivät pikkujoulun yhteydessä.
Talous
Yhdistyksen varoja kartutetaan jäsenmaksuilla, arpojen- ja kahvin myynnillä. Toiminta-avustuksia pyydetään Rautaruukilta ja Raahen kaupungilta.
Lopuksi
Tavoitteena on pitää yhdistyksen toiminta aktiivisena ja monipuolisena.
Rautaruukilta eläkkeelle siirtyvät toivotetaan tervetulleiksi kerhotoimintaan.
Toivomme jäsenistölle virkistävää ja aktiivista yhdessäoloa kerhotoiminnan merkeissä.
04.09.2009 Syyskauden avaus Kreivinajassa. Samalla viimmekäden ohjeet Norjan matkasta
11.09.2009 Ei kerhoa Norjan matkan aikana
18.09.2009 Kerho 14.00–17.00 Hiihtomaja
25.09.2009 Kerho 14.00–17.00 Kreivinaika Ruokasali
02.10.2009 Kerho 14.00–17.00 Kreivinaika Ruokasali
09.10.2009 Kerho 14.00–17.00 Kreivinaika Ruokasali
16.10.2009 Kerho 14.00–17.00 Kreivinaika Ruokasali
23.10.2009 Kerho 14.00–17.00 Kreivinaika Ruokasali
30.10.2009 Syysjuhla 14.00–17.00 Kreivinaika Ruokasali
06.11.2009 Ei kerhoa Rokuan matkan takia.
6.-8.11 2009 Kylpylämatka Rokualle. Lähtö linja-autoasemalta klo. 12:00
13.11.2009 Kerho 14.00–17.00 Kreivinaika Ruokasali
20.11.2009 Syyskokous 14.00–17.00 Kreivinaika Ruokasali
27.11.2009 Kerho 14.00–17.00 Kreivinaika Ruokasali
3.12.2009 Pikkujoulu 16:00- Raahenhovi Raahe
Pikkujoululippuja myynnissä kerhossa 13.11. alkaen
VUOSIKERTOMUS 2008
Vuosikertomus 2008
Yleistä yhdistyksestä
Yhdistyksen nimi on Rautaruukin Eläkeläiset ry. Yhdistys on suomenkielinen ja sen kotipaikka on Raahe.
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen Rautaruukki Oyj:tä eläkkeelle jäänyt henkilö puolisoineen.
Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on toimia Rautaruukki Oyj:n Raahen tehtaan ympäristökunnissa eläkkeellä olevien henkilöiden yhdyssiteenä, järjestää jäsenistölle monipuolisia virkistysmahdollisuuksia, kokous- ja esitelmätilaisuuksia sekä ylläpitää yhteyksiä muihin eläkeläisten asioita ajaviin yhdistyksiin tai yksityisiin kansalaisiin.
Yhdistyksen toiminnassa täyttyi 36:s toimintavuosi.
Toiminta-alue ja puitteet ja toimintamuodot
Toiminta-alueena on Raahen talousalue. Yhdistys kokoontuu viikoittain perjantaina palvelutalo Kreivinajassa. Kerhotoimintaan kuuluu kuorolaulu, senioritanssi, lentopallo ja kuntosalitoiminta. Lisäksi järjestämme jäsenistölle teatterimatkoja ja retkiä kotimaahan ja ulkomaille jäsenistön mielenkiinnon mukaan. Viikoittaisissa kokoontumisissa on ollut luentoja esimerkiksi vakuutus-, pankki- ja terveydenhuollon alueelta.
Hallinto
| Puheenjohtaja | Raimo Haapakoski |
| Varapuheenjohtaja | Eila Kähkönen |
| Sihteeri | Veikko Peltomaa |
| Rahastonhoitaja | Seija Moisanen |
| Johtokunnan jäsenet | Pauli Anttila, Veikko Poikola, Kalle Riekki Elias Nylund, Oili Laulumaa, Aino Ohvo, Kirsti Toivakka, Rauno Pinola, Seija Moisanen Veikko Peltomaa |
| Emäntätoiminta | Rauni Turpeenoja, Raili Mattila, Liisa Tiainen |
| Juhlatoimikunta | Elias Nylund, Meeri Mannermaa, Laura Ikonen Kirsti Toivakka, Anja Orava, Seija Moisanen, Paula Ilmola, Aino Paavola, Aino Ojala |
| Palvelutalon toimikunta | Kaija Vetoniemi ja Raili Mattila |
| Vanhusasiain neuvosto | Veikko Peltomaa ja Vappu Nylund |
| IK-yliopisto | Kirsti Toivakka ja Oili Laulumaa |
| JYTY-toimikunta | Sirkka Tuhkanen ja Vuokko Vuorela |
| Senioritanssien vetäjät | Meeri Mannermaa ja Laura Ikonen |
| Laulukuoron vetäjät | Oili Laulumaa Toini Nisula, Vappu Nylund ja Reijo Mathlin |
| Liikunta | Eero Haarala ja Kaisu Mantila |
| Matkailutoimikunta | Raimo Haapakoski, Rauni Pinola ja Raili Merihaara |
| Kunniapuheenjohtaja | Pekka Laaka |
| Tilintarkastajat | Pauli Kastell ja Kaija Vetoniemi |
| Varatilintarkastajat | Kauko Lumiaho ja Veikko Enovaara |
Johtokunta on kokoontunut yhdeksän kertaa kertomusvuoden aikana.
Kevätkokous pidettiin 7.3.2008. Osallistujia 53 henkilöä
Syyskokous pidettiin 21.11.2008. Osallistujia 61 henkilöä
Keskimäärin kerhotilaisuuksiin on osallistunut 68 henkilöä
Jäsenistö
Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 220 henkilöä.
Johtokunnan päätöksen mukaisesti vapaajäseniä ovat ko. vuonna 80 vuotta täyttävät henkilot. Heillä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.
Henkilöt jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksua kolmelta viimeiseltä vuodelta poistetaan jäsenluettelosta.
Yhdistystoiminta
Yhdistys on kokoontunut aina viikoittain Palvelutalo Kreivinajassa.
Ohjelmana on ollut oman väen ohjelmasuoritusten lisaksi ulkopuolisia luennoitsijoita. Lisäksi on tehty teatteri- ja virkistysmatkoja.
Viikko-ohjelma
25.1.08 Anu Haapakosken luento ensiavusta ja elvytyksesta
1.2.08 Esa Kivimaa ja Erkki Viitamäki esittelivät Matkamaan tarjoamia matkoja.
8.2.08 Jaana Viitanen opasti jalkojen hoidosta.
15.2..08 Teatterimatka Oulun kaupunginteatteriin. Katsoimme näytelmän NISKAVUOREN HETA. Osallistujia 36 henkilöä.
22.2.08 Teuvo Virtanen luennoi Ruona Oy:n ja Lapaluodon historiasta.
29.2.08 Pauli Kastellin luento Hanhikiveen rakennettavan ydinvoimalan vaikutuksista Raahen talousalueelle.
14.3.08 Liikunnallinen iltapäivä VESIPEKASSA. Uintia ja vapaamuotoista seurustelua. Osallistujia 41 jäsentä.
11.4.08 Eija Turunen kertoili Raahen historiasta. Ajalta jolloin Raahen laivakausi kukoisti.
25.4.–26.4.08 Teatterimatka Seinäjoen kaupunginteatteriin. Katsoimme musikaalin TITANIC. Osallistujia 36 jäsentä.
9.5 Äitienpäivät ja samalla kevätkauden päättäjäiset. Kreivinajassa. Osallistujia 105 jäsentä. Oman väen ohjelmaa, ruusu ja halaus naisille ja täytekakkukahvit kaikille. Kreivinajan ruokasali tayttyi jäsenistämme. Mihin mahdumme kun jäsenmäärä kasvaa nykyisestä?
18.5.–20.5 Matka TUKHOLMAAN Osallistujia 43 jäsentä. Tutustuimme oppaan välityksellä Tukholman vanhaan kaupunginosaan. Keskiajan kirkot ja muut ympäristössä olevat rakennukset olivat 1500–1600 luvulta peräisin olevia kirkkoja ja kuninkaallisten palatseja. Kävimme sisällä suomalaisessa ja suomalaisten omistamassa kirkossa.
Suomen historia liittyy monivaiheisesti Ruotsiin. Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa 1500- ja 1600-luvuilla.
1.9.- 4.9. Pyhätunturin Luostolle vaellusretki. Osallistujia 44 henkilöä. Käynti ametistikaivoksella (ei kaivannolla) ja retki Pyhätunturin Isokuruun.
Luostolla opiskeltiin sauvakävelyä ja juotiin ”nokipannukahvit” hotellin järjestämän oppaan avustamana. Paluumatkalla tutustuttiin Rovaniemellä Arktikumiin. Matkanjohtajana ja matkan järjestäjänä toimi Rauno Pinola. Matkakertomuksen laati Kirsti Toivakka.
18.9.08 Osallistuttiin seniori-ikäisten hyvinvointiseminaariin. 20 osallistujaa
19.9.08 Ulkoilupäivä Hiihtomajalla. Osallistujia 58 henkilöä. Ohjelmassa yhdessäoloa, sauvakävelyä, mölökyn peluuta, makkaranpaistoa jne.
26.9.08 Teatterimatka Ouluun. Musikaali Keisarin Valssi. Osallistujia 31 jäsentä.
3.10.08 Salon Bella-Donna. Airi Alakopsa esitteli ja ohjasi kauneuden ja terveyden hoidon pariin.
10.10.08 Vakuutusyhtiö Pohjolan ja Osuuspankin edustajat Lea Karjalainen ja Jaana Lappalainen esittelivät palvelujaan.
82 innokasta kuulijaa.
17.10. 08 Tehdasvierailu Rautaruukin tehtaalle osallistujia 62 jäsentä.
Kehitysjohtaja Erkki Pisilä kertoi tehtaan kehityssuunnitelmista ja nykyisestä tilanteesta tehtaalla. Ossi Hinkula järjesti tehdasvierailun ja opasti tehdaskierroksella.
Paljon on tehdas muuttunut sitten meikäläisen jälkeen.
31.10.08 Syysjuhla. Oman väen ohjelmaa koko iltapäivän. Osallistujia 80 henkilöä.
5.11.08 Elokuva PÄÄTALO kuuluisan Bio Huvimyllyn elokuvateatterisalissa. Osallistujia 193 henkilöä.
Osallistujia oli myos muista eläkeläisyhdistyksista. Kuitenkin meidän yhdistys toimi järjestäjänä ja vastuunkantajana.
27.11.08 Pikkujoulu Raahen Hovissa. Oman väen ohjelmaa ja jouluruokailu. Osallistujia 100 henkilöä.
13.12.–15.12.08 Vuokatinmatka, osallistujia 49 henkilöä.
Hannu Väyrysen esitys: ”Havukka-ahon ajattelija”.
Lisaksi oman väen esittämää ohjelmaa.
Kirjoja RAUTAISET VUODET/ Pekka Laaka myyty vuoden aikana 40 kpl. Lahjoituksena annettu 1 kpl. Kirjoja oli 11.1.2008 myymättä 156 kpl. Varastossa on viela 31.12.2008 115 kpl.
Tase 31.1.2008
Käyttöomaisuus 965,03 €
Taseen siirtovelat 276,80 €
Rahat ja pankkisaamiset, saldo 9301,13 €
Yksityiskohtainen erittely tilinpäätoskirjauksissa tilikaudelta 1.1.2008 – 31.12.2008
Tilikauden tulos 1,671.35
Tuloksen ylijäämä käytetään tekeilla olevien nettisivujen kustannuksiin ja jäsenistön koulutukseen. Lisäksi järjestämme ainakin yhden ulkomaanmatkan, jonka kustannuksiin yhdistys osallistuu nyt kertyneellä ylijäämallä.
Jäsenistölle ja yhteistyökumppaneille kiitokset yhteistyöstä ja toimintamme tukemisesta.
Luostolla lystiä pitämässä 1.9.-4.9.2008 Kirsti Toivakka
”Luostolla Lystiä pitämässä”
Päivä oli syyskuun ensimmäinen, ja sää kaunis ja aurinkoinen, kun kerhomme aamulla kahdeksan aikaan lähti Luostolle Lystin pittoon.
Me hyvästit sanoimme Raahelle ja kaikki huolet heitimme hittoon!
Matkanjohtajana ja -oppaana toimi Rauno Pinola.
Käkelän bussia taiten kuljetti Arolan Jukka,
eikä Jukan kyydissä varmaankaan pelännyt kukaan.
Matkalla ohjelmasta piti Niittykosken Reino hyvää huolta,
kertoi tarinoita sekä Marjatan kanssa
yhdessä esittivät laulun puolta.
Ja myös me kaikki yritimme
laulaa kovaa ja korkealta.
Pysähdyimme tietysti kahville ja jonotimme vessaan,
mutta matkaa jatkaessa sattui niin, että Qvistin
Kaisa unohti nesteelle meikkipussinsa,
siis sehän kuuluu naisen tavaroihin tärkeimpiin.
Meikkien puute ei kuitenkaan tuottanut haittaa, sillä
lieneekö ollut sitä kuuluisaa Lapin taikaa, että
varsinkin erään mielestä Kaisa
ilman meikkejäkin kaunistui kaiken aikaa!
Hotelli Luostotunturilla huoneiden siivous oli hieman kesken,
mutta jokainen sai majapaikan odoteltuaan hetken.
Leiriytymisen jälkeen meille jäi pari tuntia luppoaikaa.
Sai haistella tunturin tuulia ja tutustua maisemiin,
tai pulahtaa kylpylän porealtaisiin,
myös matkan rasituksesta voi hetken levähtää..
Kello seitsemäntoista oli päivän tähtihetki,
silloin pöydät notkuivat ruokaa suussa sulavaa.
Taas kerran tuli langettua annoksiin suuriin,
sillä eihän ihmisen vatsa veny sentään mahdottomiin!
Parasta oli ähkyen vyöryä toviksi toipumaan –
illalla kävimme baarissa yömyssyt nauttimassa,
mutta pian olimme jo omassa punkassa, unessa autuaassa.
Aamulla pienen happilenkin jälkeen maistui aamupala.
Nyt oli syytä syödä jopa hieman reserviin,
koska lähdimme samoilemaan Pyhän maisemiin
Ennen lähtöä tarkastimme miten on muonituksen laita.
Paljon oli reppuja sekä eväsnyssyköitä,
termoskannujakin varmaan puolitusinaa.
Totesimme tyytyväisin mielin :
hyvin varustettu on retki kaikin puolin.
Tutustuimme Pyhän luontoon ensin filmin avuin,
minkä jälkeen siirryimme ihan tositoimiin.
Reitiksi sai kukin valita sen, joka sopi omiin voimiin.
Ensimmäiselle laavulle oli parin kilometrin verran,
lieneekö kilometrissä ollut sitä kuuluisaa Lapin lisää.
Reitin portaat olivat osalle porukkaa liian vaikeat,
jätimme heille eväät, kahvitermarin ja hyvästit haikeat.
Ryhmä Rämä jatkoi menoaan, alas portaita,
ja ”pitkospuita” eteenpäin, kunnes
kännyn soittoon matka katkes’ yllättäin.
Erkki kertoi laavulta Lauralla :
täällä on nyt hieman hässäkkää!
Vesissä kielin aloimme kahvia nauttimaan,
mutta termarista tulikin mukiin pelkkää vettä vaan!
Melkein itkut oli porukalta päästä..
Arto lähti viemään laavulle
uutta termaria ihan juoksujalkaa.
Vaan tästähän se hulluin juttu vasta alkaa,
miten ihmeellä näin sattuikaan,
myös tämän pullon sisältö oli vettä vaan.
Ehkäpä tästä opimme sen viisauden:
ettei kahvitta vaella se maailman rantaa,
joka omassa repussa kahvinsa kantaa!
Seuraava etappi oli ”Pyhän Kasteen Putous”,
joka suorastaan mykisti meidät kauneudellaan.
Kuuntelimme putouksen solinaa,
ja tuulten hiljaista huminaa.
Mietin siinä katsellessani, kastettiinko
tässä ehkä muinoin Lapin kansaa?
Tämän putouksen jälkeen edessä oli noustavia
portaita peräti kolmesataaseitsemänkymmentä.
Kipeä polvi ei sellaista urakkaa kestä,
joten aivan suosiolla käännyin takaisin.
Jukka-kuski turvallista matkaseuraa antoi,
melkein käsillään minut kivikoiden yli kantoi.
Osalla meistä ei ainakaan huimannut päätä,
vaikka olivatkin saaneet juomakseen pelkkää vettä.
Siellä ne killuivat hississä maan ja taivaan välillä,
ihaillen Pyhää ja tunturin mahtavaa äärtä.
Kun jokainen teki makunsa ja vointinsa mukaan,
niin Lapin lumosta osattomaksi ei jäänyt kukaan.
Bussissa riitti tunnelmaa, kun odottelimme
maastossa samoilevaa porukkaa.
Erkki kertoi vitsejä ja kahviakin löytyi lopulta
aika kummallisesta paikasta, Sirkan jalkain välistä,
vai mistä se nyt olikaan?
Loputkin tulivat tunturista ja palasimme Luostolle.
Vaelluksen kruunasivat saunojen höyryt ja löylyt,
ja poreet antoivat hoivaa kipeytyneille jaloille.
Saunan jälkeen huilailimme ja
pian olikin jo päivällisen vuoro.
Ruoka maistui ja siitä nautimme
oikein pitemmän kaavan mukaan.
Ja illalla lähdimme Pyhälle uudestaan,
nyt pelkästään parketille bailaamaan,
ja meillä kaikilla oli tietysti mukavaa,
olisi sinunkin kannattanut olla mukana.
Keskiviikkona perehdyimme sauvakävelyn saloihin
kävellessämme laavulle lammen rantaan.
Opas kertoi meille tarinaa metsureista, ajalta,
jolloin metsätöitä tehtiin luontoa säästävään tapaan.
Laavulla saimme tietenkin sitä kahvi – kultaa,
jota ilman paraskin retki on jollain tapaa vajaa.
Iltapäivällä vei bussi meidät ametistikaivokselle.
Kenelläkään ei tuntunut olevan haluja
nousta portaita ylös kiviä kaivamaan.
Munkkikahvit kylläkin maistuivat tuvassa,
missä seinähirret olivat varmaan
paksuimmat koko maailmassa.
Osalle porukkaa matka takaisin
hotellille sujui sutjakkaasti kävellen.
Vielä kerran saimme poreissa porskutella,
sekä kiertää salin pitkää herkkupöytää ja
omalle lautaselle sieltä parhaat palat löytää.
Vaikka aikamme Lapin maisemissa alkoi käydä vähiin,
silti iltamenoihin ei osallistunut meidän huonekunta.
Pakkasimme tavarat ja sitten vetelimme unta.
Huhu kyllä kertoi karaokessa hauskaa olleen,
joku paikallinen kokki-poika, vai mikä se nyt oli,
Raahen Ruusuille oikein laulun luikaisseen.
Torstaina aamupalan jälkeen kotiin lähtö koitti.
Rovaniemellä poikkesimme Arktikumiin
ja siellä tutustuimme ainakin revontuliin.
Katsoimme myös filmin Lapin luonnosta,
joka piirtyi ikuisesti sielun ”kovalevyyn”.
Erämaassa oppia voi sen:
tärkeää on yksinkertainen,
vaivaiskoivu, kelottunut puu,
polku, joka eteen avautuu,
lammen vesi syvän sininen,
valon kajo, tuuli hiljainen.
Erämaassa ymmärtää voi sen,
tärkeää on elää kuunnellen.
Silloin puhuu ruska tunturin,
puro soittaa kielin tuhansin,
vaivaiskoivu lauluun puhkeaa,
joka korsi kiittää Jumalaa.
Erämaassa tuntea voi sen:
levollisuus valtaa sydämen.
Parantaja lähellämme on
Niin kuin tuuli, kajo auringon.
Niin kuin lumi maahan laskeutuu,
sielun haava hiljaa umpeutuu.
Kirsti Toivakka
Ryhmämatka Norjaan syyskuussa 9.9.-12.9.2009
Ryhmämatka Norjaan syyskuussa 9.9.-12.9.2009
Matkaohjelma
9.9.Keskiviikko
Klo 09.00 Raahe linja-autoasema. Käkelän Liikenne tilausajobussi
Päivän aikana ajamme Rovaniemen kautta Leville.
Myöhään iltapäivällä saavumme Leville ja majoitumme hotelli Sirkantähteen.
Klo 19.00 Päivällinen hotellissa. Ajokilometrit 469
10.9 Torstai
Aamiainen hotellissa.
Klo 08.00 Aamiaisen jälkeen lähdemme eteenpäin.
Reittimme kulkee Karesuvannon kautta Kilpisjärvelle. Kilpisjärvellä,
Suomen korkeimmalla sijaitsevalla kylällä ihailemme uljaita maisemia.
Iltapäivällä saapuminen Tromssaan, jossa meitä odottaa suomenkielinen kaupunkiopas.
Hänen seurassaan tulevat tutuksi niin kaupunkikuvaa hallitseva Jäämerenkatedraali kuin kaunis puutalokeskustakin.
Käymme tutustumassa sisältä Jäämerikatedraaliin.
Majoittuminen myöhään iltapäivällä hotelliin, joka sijaitsee 3 km Tromssan keskustasta klo 16:00 Päivällinen hotellissa. Ajokilometrit 360
11.9. Perjantai
Aamiainen hotellissa.
Klo 08:00 Aamiaisen jälkeen sanomme näkemisiin Pohjolan Pariisiksikin kutsutulle Tromssalle
ja lähdemme ajamaan kohti Narvikia.
Narvikissa pidämme taukoa. Upeat maisemat jatkuvat Ruotsin rajan ylitettyämme. Abiskon kanjoni 20 m korkeine seinämineen ja klassinen Lapportenin vuoristomuodostelma ovat muistona menneeltä jääkaudelta.
Iltapäivällä myöhään saavumme Kiirunan vanhaan kaivoskaupunkiin ja majoitumme hotelliin.
Klo 18.00 Päivällinen hotellissa. Ajokilometrit 424
12.9 Lauantai
Aamiainen hotellissa.
Klo 09.00 Lähtö paluumatkalle.
Jällivaaran ja Tornion kautta saavumme Raaheen myöhään illalla.
Päiväajo noin 522 km.
HINNAT
360 €/ Rautaruukin eläkekäiset ry:n jäsen – yhdistyksen osuus
HINTAAN SISÄLTYY
* ohjelman mukaiset bussimatkat
* ohjelman mukaiset yöpymiset kahden hengen huoneissa aamiaisineen ja päivällisineen
* opastettu kiertoajelu Tromssassa ja sisäänpääsy Jäämerikatedraaliin
HOTELLIT
Lapland Hotel Sirkantähti, Levintie 1630 SIRKKA Puh. 016–640 100
Huoneet kaikin mukavuuksin. Hotellissa on ravintola. 47 77 66 64 00
Scandis hotel Tronsa 3 km keskustasta
Scandic Hotel Ferrum Kiiruna, Lars Janssongatan 15, KIIRUNA
Puh. + 46 980 39 86 00, www.scandic-hotels.se/ferrum
Huoneissa wc, suihku, puhelin ja tv.
Ravintola, cocktailbaari, sauna, kuntosali
PUUROPUHE 2007-11-30 RAUTARUUKIN ELÄKELÄISET ry:n pikkujoulussa
PUUROPUHE 2007-11-30 RAUTARUUKIN ELÄKELÄISET ry:n pikkujoulussa
Siirtykäämme ajassa taaksepäin aina 60-luvulle saakka. Annetaan mielikuvitukselle hiukan valtaa ja muistellaan sitä Raahen kaupunkia joka eli omaa hiljaista eloaan. Tämän hiljaiselon katkaisee koko seutukunnan mullistava tapahtuma.
Raahessa eletään tammikuuta 1960. Kekkonen ja Karjalainen seurueineen hiihtelevät kohti
ROJUNIEMEÄ. Määränpäänä on Matti Kallelan talo. Tarkoituksena on tarkastella tontinpaikkaa suunnitteilla olevalle tehtaalle. Tehtaalle johon tulisi suuri puurokattila, masuuni.
Talon emäntä tietää, että hiihtäjät tarvitsevat huoltoa, lepohetkeä ja juotavaa pitkän ja raskaan hiihtomatkan jälkeen ja tarjoaa raahelaista tyrnimehua. Tyrnit oli poimittu rojuniemen rannoilta.
Joukko rippikouluikäisiä poikia seuraa tilannetta Raahe Oy:n ammattikoulun verstaalla. Tuleeko se tehdas Raaheen vai eikö tule? Oliko tontti sopiva? Kiinnostus asiaan on kova. Tiedettiin teoriassa mikä on masuuni ja miten sieltä valmistuu raakarautaa.
Raahe Oy:llä oli oma teräsvalimo jossa teräs valmistettiin kupoliuunissa ja haluttu teräslaatu täsmättiin happipuhalluksella pienbessemerkonvertterissa. Kupoliuuni panostettiin romuraudalla ja koksilla kottikärryjä apuna käyttäen.
Poikain toive toteutui. Syksyllä tuli lopullinen päätös tehtaan perustamisesta Raaheen. Tyrnimehussa oli salaista voimaa.
Yhtiön toimitusjohtajaksi oli kutsuttu diplomi-insinööri Helge Haavisto. Haaviston johdolla tehtaan rakennusvaiheen liikkeellelähtö ja rakentaminen tapahtui määrätietoisesti ja ripeästi.
Masuuni, puurokattila valmistui aikataulun mukaisesti. Elokuun loppupuoliskolla 1964 saatiin ensimmäiset lirut raakarautaa masuunin kattilasta. Puuroa ja työtä tehtaan henkilöstölle.
Pian raakarautatuotannon käynnistyttyä toimitusjohtaja vuorineuvos Haavisto havaitsi, että tarvitaan pitemmälle jalostettua tuotetta. Puuroon pitää saada lisämakuja. Laatukaan ei ollut tasalaatuista. Ei saman makuista puuroa kukaan jaksa kauaa syödä saati sitten ostaa. Tarvitaan jatkojalostusta.
Näin syntyi päätös terässulaton ja valssilaitoksen hankkimisesta. Terässulatto Neuvostoliitosta ja valssilaitos Englannista. Kaikki nämä tehdyt päätökset: masuuni, terässulatto ja valssilaitos ovat osoittautuneet myöhemmin onnistuneiksi ratkaisuksi.
Pääsin armeijasta vuoden 1965 alussa. Rautaruukin rakentaminen kiinnosti minua kovasti. Tietoa valtavasta tehdaslaitoksesta kerrottiin jopa katuparlamentissa linja-autoasemalla. Olisi mahtavaa päästä mukaan rakentamaa terästehdasta. Loppuvuodesta -65 kuulin, että terässulaton asennustöihin otetaan miehiä. Hakeuduin asennuksista vastaavan Tuhkasen Topin puheille ja kerroin mikä mies minä olen. Tuhkanen otti minut töihin. Työpesti kesti osaltani lähes neljäkymmentä vuotta. Työt ja työosastot vaihtuivat vuosien saatossa useita kertoja. Asennustöistä henkilöstöhallintoon.
Valssilaitos ja terässulatto valmistuivat suunnitelman mukaisessa aikataulussa. Komeat vihkiäiset pidettiin presidentti Urho Kekkosen, Laila Kinnusen ja Tapio Rautavaaran avustamina. Tuntui hienolta olla mukana juhlistamassa suurta tapahtumaa rakettien paukkuessa ja muodostaessa taivaalle valoloiston suuria tehdasrakennuksia valaisten. Tunsi, että on saatu aikaiseksi jotakin todella suurta.
Puuron matka jatkuu masuunilta terässulatolle jalostettavaksi. Sulatolla puuro, sula raakarauta kaadetaan konvertteriin jossa laatua monipuolistetaan useilla eri mausteilla. Asiakkaan tarpeiden mukaiseksi.
Syntyvästä jalostetusta puurosta, teräksestä, valetaan levyaihioita ja näistä kaulitaan valssilaitoksella kuumavalssattuja levyjä.
Levyjä joista valmistetaan mm. puurokattiloita.
Vuorineuvos Haavisto havaitsi jo tehtaan alkuvuosina, ettei pelkällä puuron syönnillä pyöritetä tehdasta. Vuorotyö ja ruokalan munkkipossut vaativat vastapainoksi terveyttä ja työkykyä ylläpitävää toimintaa. Yhtiö investoi henkilöstön hyvinvointiin. Työssä jaksamiseen.
Vuokatin kuntokeskus on ollut tuhansien henkilöstöön kuuluvien rautaruukkilaisten kunnonkohottajana. Kipinä omatoimisen kuntoilun aloittamisesta on useille lähtöisin Vuokatin vaaramaisemista.
Kukapa meistä ei ole myös kokenut Ylläksellä, Äkäslompolossa Rautamajan saunan lämpöä päivän hiihtoretken päätteeksi.
Toivotan teille kaikille…arvoisat kutsuvieraat ja Rautaruukin eläkeläiskerhon jäsenet hyvää ja hauskaa pikkujoulua… toteamalla, että ilo ilman joulupuuroa on teeskentelyä varsinkin pikkujoulussa. Syökäämme siis puuroa.
PIKKUJOULUPUHE Eila Kähkönen
Hyvä pikkujouluväki ! 27.11.2008
Näin joulun alla eläkeläiset nousevat Suomessa arvoon arvaamattomaan. Tulossa olisi moneen perheeseen laman synkistämä pulajoulu, elleivät eläkkeellä olevat mummot ja papat ja lähisukulaiset, nuo mainiot yhteiskunnan tukipylväät tulisi apuun ja loihtisi ihmeellisillä taidoillaan lapsille ja lastenlapsille joulupaketteja ja monenlaista mukavaa.
Eikö olekin aika ihmeellistä, että me eläkeläiset olemme yhteiskuntaa joka puolelta pystyssä pitävä luotettava pönkä, vaikka monien voimat ovat jo vähenneet, selät kipeytyneet ja polvet lonksuvat! Mutta kun on sitkeäksi luotu ja paljon kokemusta saatu, niin siihen pystytään, eikä Suomi notkahda polvilleen.
Seniorikansalaisilla riittää suurta sydäntä moneen tarpeeseen. Me olemme lastenkaitsijoita, jotka tarjoamme hoitopaikan lapsille silloin, kun sitä ei nopeasti muualta löydy ja me olemme autonkuljettajia, jotka kuskaamme jälkipolvea kaiken maailman tilaisuuksiin. Me olemme monien tapahtumien hiljaisia työmyyriä, joiden näkymätön hääriminen mitä erilaisimmissa tehtävissä takaa kaikenlaisten tilaisuuksien ja kissanristiäisten onnistumisen; myyjäisissä piisaa myytävää. Kahvia ja pullaa on tarjolla, eikä ohjelman suorittaminenkaan meille ole outoa hommaa. Olemme kaikessa mukana olevia sitkeitä ja taattuja moottoreita, joita ilman yhteiskunta ei tulisi toimeen.
Jos me eläkeläiset iskisimme kintaat naulaan ja päättäisimme istua muutaman kuukauden keinutuolissa maailmanmenoa sivusta seuraten, hyytyisivät hymyt Kataiselta ja taitaisi Vanhaseltakin luiskahtaa joulupuurolautanen lattialle. Niin suuri on eläkeläisten panos suomalaisten jokapäiväisessä elämässä, että meno hyytyisi monella osa-alueella ja nuoremmilla sukupolvilla taitaisi tulla ikävä äitiä ja isää.
Jos tämän ikäinen tyttönen saisi esittää joulupukille kainon toivomuksen, niin tahtoisin eläkeläisten joulupuuroon oikein ison ja makean mantelin. Se saisi olla tuntuva työntekijöiden lisäys vanhustenhuoltoon, sekä ikäihmisten terveyspalveluihin ja taloudellisesti turvattu vanhuus kaikille eläkeläisille. Ennen kaikkea toivon, että sitä puuroa piisaisi kaikkien eteen lautasen täydeltä vuoden jokaisena päivänä.
Himmenee aattoilta
tähtien hopeasilta
kimaltaa yllä maan.
Hiljenee ihmistalot,
lämpöiset jouluvalot
syttyvät ikkunaan.
Kaikuvi temppelin kellot
lumiset tiet ja pellot
ääneti odottaa.
Jälleen ihminen siellä,
lapsuuden juhlamiellä
jouluhun vaeltaa.
Hyvää Joulua teille kaikille!
Eila Kähkönen
Hello world!
Welcome to WordPress. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!