Rautaruukin Eläkeläiset ry:n Pikkujoulu Tiiranlinnassa 3.12.2010

Tämä on Joulutarina, fiktiota ja faktaa jouluna 2010

Tonttu Vuorimies asteli lyhyin, hitain askelin keppiinsä tukien hämärtyvässä illassa kohti mustaa korkeaa, höyryävää rakennusta. Niin kuin Hän on astellut vuosikymmenet, joka jouluaatto katsomaan rakastamaansa naista, Emmaa. Hän muistelee parhaita miehuutensa vuosia. Vuosia jotka vielä selkeästi palaavat muistikuviin. Kuin eilinen päivä. Aikaan jolloin tehtiin suuria päätöksiä ja töitä jotka tuntuivat silloin ylivoimaisen suurilta. Aikaa jolloin katsasteltiin paikkaa missä sen yhteisen elämän vois Emman kanssa aloittaa. Emma on syntyperältään Venäläinen. Rotunainen. Aikanaan

Vuosikymmenet ovat rapisuttaneet Emman vartaloa. On tullut kolhuja ja kurttuja ehkä enemmänkin kuin saman vuosikerran naispersoonilla keskimäärin. Persoonahan Emma on. Jos, sattui huono päivä niin Emma ei antanut. Yleensä Emma antoi. Emma on kokenut monet kauneusleikkaukset elämänsä aikana. Restauroitavaa on riittänyt.  Tonttu Vuorimies muistaa monta vaikeaa tilannetta vuosikymmenten varrelta.. Emma on joutunut todella koville ehkä liiallisten synnytysten rasittamana, mutta Emma on kestänyt kaikki koettelemukset. Emman sydän on lämmin jopa 1600 astetta, mutta kun on joutunut jopa kaksitoista kertaa vrk avaamaan sylinsä niin se on liikaa Emmallekin. Ei kenenkään ruppi kestä sellaista tahtia. Kuuma ja väsymys siinä tulee ja lämpö nousee liian korkealle eikä sitä kestä kenenkään sisuskalut ulkokuoresta puhumattakaan.

Tonttu Vuorimies on kuullut, että Emma pääsee nuorennusleikkaukseen tulevana kesänä, ehostukseen jossa myös ruppia kohennetaan. Tonttu Vuorimies huokaa, nojaa keppiinsä ja toteaa elämän jatkuvan Emman osalta ainakin parikymmentä vuotta. Avaavan sylinsä kuten ennenkin ja antavan lämpimäisiä paikkakunnan asukkaille turvalliseen ja luotettavaan tapaansa.

Lumihiutaleet leijuvat hiljalleen tyvenessä joulusäässä. Tonttu Vuorimies katselee taivaalle ja toteaa, huomiseksi on tulossa hyvä hiihtosää. Hiihtomiehiä kun on ollut koko ikänsä.

Muistelee aikoja, kun pääpukin kanssa hiihteli ensimmäisiä kertoja katsastamaan asumukselle tonttia. Hyvä tontti löytyi. Asumus on kasvanut ja laajentunut valtaviin mittoihin vuosikymmenten aikana.

Tonttu Vuorimies kääntää katseensa etelän suuntaan. Kohti Pyhäjokea. Hanhia ei ole näkyvissä. Hämärtyvää taivaanrantaa vasten sieltä heijastuu outoa valoa aivan kuin säteilyä.. Sanovat, että sieltä saadaan uutta hyvinvointia koko Suur-Raahen alueelle. Energiaa teollisuudelle ja muille tarvitsijoille

Hyvä niin, saa Emmakin tarvittaessa sädehoitoa ruppiinsa, kolotus kun on jo alkanut vaivaamaan. Emmaakin.

Tonttu Vuorimies katselee kuinka Emma laskee jälleen kerran sisuksistaan mustaan pataan hehkuvaa, höyryävää tuotetta. Näyttää ihan joulupuurolta. Puuro höyryää padassa lämpimänä pimenevän illan saatossa Emman loistaessa täydessä juhlavalaistuksessaan.  Kuten niin monena jouluna aikaisemminkin.

Tonttu Vuorimies nyökkää tyytyväisenä Emman suuntaan ja toteaa: hyviä ovat olleet vuosikymmenet Emman kanssa touhutessa.

Hyvää Pikkujouluiltaa kaikille.

Raimo Haapakoski 3.12.2010