RAUTARUUKIN ELÄKELÄISET ry 40 VUOTTA 24.10.2012
Rautaruukin eläkeläisten historia on samalla myös osa Rautaruukin historiaa. Tai päinvastoin, Rautaruukki oli merkittävä osa Rautaruukin eläkeläisten työelämää. Kolmas elämänvaihe työelämän jälkeen on myös elämisen arvoinen, täysipainoinen osa elämää.
Esittämäni historiatiedot pohjautuvat Rautaruukin Eläkeläiset ry:n arkistoon, Rautaiset Vuodet kirjan tietoihin ja myös omaan muistikuvaani yhdistyksen perustamisen aikoihin. Faktaa ja fiktiota tapahtumista.
2.10.1972 Perustamispäätökset ja toiminnan käynnistäminen
Raahen Rautatehtaan eläkeikään ehtineitä rakentajia oli jäänyt eläkkeelle. Yhtiön, Rautaruukin periaatteena oli, että ”yhtiö huolehtii henkilöstöstään”. Myös eläkkeelle siirtyvien osalta haluttiin toteuttaa valittua Rautaruukin henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstö oli tärkeä voimavara menestyvälle yritykselle.
Rautaruuki halusi muistaa työntekijöitään niistä työvuosista, jotka kukin eläkkeelle siirtyvä oli työskennellyt ja myös rakentanut pohjoismaiden suurinta rautatehdasta. Myöhemmin terästehdasta.
Yhdistys perustettiin vuorineuvos Helge Haaviston toimeksiannosta.Haavisto antoi tehtävän sosiaalipäällikkönä toimineelle Eino Räsäselle. Tehtävänä oli ideoida ja kehittää eläkkeelle jääneille ja myöhemmin jäävälle henkilöstölle yhdistävää toimintaa eläkevuosille.
Rautaruukin henkilöstö jakautui varsinkin alkuvuosina ja myöhemminkin jyrkästi toimihenkilöihin ja työntekijöihin. Yhteistä, henkilöstöä yhdistävää toimintaa oli vain satunnaisesti. Elettiin myös henkilöstöpoliittisesti rauhatonta aikaa. Ero henkilöstöryhmien välillä koettiin suureksi. Yhtiön taholta haluttiin kehittää eläkevuosille jokin henkilöstöä yhdistävä tekijä. Ja ehkä myös osoittaa työssä oleville, että asiota voidaan hoitaa yhdessä.
Eino Räsänen kierteli tehtaalla ja selvitti löytyykö ydistävää toimintaa henkilöstölle siirryttäessä viettämääm eläkevuosia. Mikä kiinnostaa eläkevuosina.
Syntyi ajatus henkilöstöryhmiä yhdistävän kerhotoiminnan järjestämisestä eläkeläisille.
Tehtävä käytännön toteutus annettiin sosiaalitoimenhoitaja Jorma Tiiriselle. Tiirisen toimesta kutsuttiin Ouluntien 16. kerhohuoneeseen 2.10.1972 eläkkeelle jääneitä henkilöitä. Kutsun vastaanotti 26 henkilöä. Kokouksessa tehtiin päätös perustaan kerho, jonka puitteissa eläkeläiset voivat kokoontua viikottain. Kerhon nimeksi valittiin Rautaruukin eläkeläiskerho. Nimi muutettiin myöhemmin yhdistysrekisterissä nimeksi Rautaruukin Eläkeläiset ry.
Toiminnan vuodet 1972-2012
Yhdistyksen toiminta on ollut alusta lähtien aktiivista ja myös monipuolista. Toimintaan on kuulunut viikottaisten kerhotilaisuuksien lisäksi myös juhlia. Pikkujoulu on kuulunut alusta alkaen vuoden kohokohtaan. Retkeily eri muodoissaan on varsinkin alkuvuisina ollut merkittävä osa toimintaa. Matkat ovat suuntautuneet pääsääntöisesti kotimaahan, mutta myös ulkomaille on yhdistys tehnyt matkoja.
Harrastustoiminnan piiriin on kuulunut alusta lähtien omiin juhliin ohjelmien harjoittelu: kuorolaulu, senioritanssit, näytelmät ja runot ovat olleet suosittuja ohjelmia juhlissa. Esiintymisiä on ollut myös Raahen alueen palvelukodeissa.
Myös liikunnan merkitystä ei ole unohdettu. Varsinkin lentopallo on ollut suosittu liikuntamuoto fyysisen kunnon kohottajana ja ylläpitäjänä.
Jäsenistö
Rautaruukin Eläkeläiset poikkeaa yhdistyksenä muista eläkeläisyhdistyksistä siinä, että jäsenet ovat saman työnantajan eläkeläisiä. Yhteinen nimittäjä on Rautaruukki. Kynnys tulla mukaan toimintaan on siten matala. Kaikka Rautaruukilta eläkkeelle jäävät puolisoineen ovat tervetulleita yhdistyksen jäseniksi ja mukaan toimintaan. Politiikka ei ole kuuluneet yhdistyksen toimintaan. Toki meillä kaikilla on omat ideologiamme, mutta niitä emme tuo mukaan kerhotoimintaa.
Toiminnan rahoitus
Yhdistyksen alkuvuosikymmeninä on talkootyö kuulunut jokakeväiseen ohjelmaan. Mutalan ja Kotarannan alueen siivous oli vuosia yhdistyksen jäsenten tehtävänä.
Talkootyöllä kartutetettiin yhdistyksen kassaa. Rautaruukki maksoi tehdystä työstä sopivaksi katsomansa korvauksen.Tästä toiminnasta on yhtiön taholta luovuttu ja siivoukset on annettu koululaisten tehtäväksi.
Muita tulon hankkimiskeinoja on ollut ja on edelleen viikottaiset, ”syötävänhyvät” arpajaiset.
Rautaruukin antama vuosiavustus on merkittävä tuki toiminalle. Ilman tätä tukimuotoa ei toiminta ole taloudellisesti mahdollista. Rautaruukki on huolehtinut vieläkin eläkkeelllä olevasta henkilöstöstään. Raahen kaupunki on antamut meille pienen nimellisen avustuksen.
Mainittakoon, että Rautaruukki lahjoitti yhdistykselle Kokkolantien kerhohuoneessa olleen pianon.
Jäsenmäärän kasvaessa voimakkaasti todettiin kerhotilojen ahtaus viikottain kokoontuvalle yhdistykselle. Tarvittiin laajemmat kokoontumistilat. Uusi paikka löytyi pekkatorin vierestä. Palvelutalo Kreivinaika tarjoitui vastaanottamaan uudet tilantarvitsijat. Piano lahjoitettiin tässä yhteydessä Toimintakeskus Kreivinajalle. Lahjoituksen luovutustodistus löytyy arkistosta. Allekirjoittajina Rautaruukin puolelta johtajat Kari Norberg ja Jorma Illi. Piano on ollut ahkerassa käytössä Kreivinakaa kokoontumispaikkanaan pitävillä yhdistyksillä.
Tapahtumat talteen
Yhdistyksessä syntyi kiinnostus ja tarve dokumentoda, tallentaa menneitä tapahtumia. Koota vuosikymmenten tapahtumat yksiin kansiin. Tallentaminen oteutettiin perustetun toimituskunnan toimesta. Toimituskuntaan kuuluivat silloinen Puheenjohtaja Pekka Laaka, sihteerinä Veikko Peltomaa ja ulkopuolisena toimittajana Pentti Syrjäpalo. Tuloksena syntyi kirja Rautaiset vuodet. Kirjassa kerrotaan yhdistyksemme ja Rautaruukin alkuvuosista aina vuoteen 2007 saakka. Mielenkiintoisia kertomuksia kuusi ja seitsemänkymmentälukujen rakennnusvuosista ja tehtaan käynnistämisestä. Myös silloin työelämässä olleiden kokemuksia alkuvuosien pioneerihengestä. Kaikilla oli halu saada suuri tehdas toimimaan ja työolosuhteet inhimillisiksi. Myös kerhotoiminnassa mukana olleita henkilöitä ja kerhotoiminnastat kertovia kirjoituksia löytyy kirjan sivuilta.
Pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Laaka siirtyi 2007 eläkkeelle puheenjohtajan tehtävistä ja nimitettiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi.
Puheenjohtaja vaihtui ja päätettiin siirtyä yhdistystoiminnassa tietokoneaikaan. Perustettiin työryhmä joka sai tehtäväkseen kehittää ja toteuttaa omat nettisivut yhdistykselle. Työryhmään kuuluivat yhdistyksen puheenjohtaja Raimo Haapakoski ja jäseninä Seppo Karihtala ja Seppo Huttunen. Nettisivuilla ilmoitetaan yhdistyksen tapahtumista, toimihenkilöistä, tallennetaan valokuvia ja kirjoituksia. Myös jäsenrekisteriä ylläpidetään järjestelmässä. Kiinnostus nettisivuille on ollut yli odotusten. Sitä kertoo käyntimäärät nettisivuilla.
Ilman innostuneita ja toimivia jäseniä ei mikään yhdistys toimi kovin pitkään eikä ole tarpeelinen. Aktiivisuutta ja aktiivisia henkilöitä on aina löytynyt jäsenistöstä. Siitä kertoo yhdistyksen neljäkymmentä aktiivista toiminnan vuotta ja myös jäsenmäärän kasvu 26:ta perustajajäsenestä n 260 jäsenen yhdistykseksi. Jäsenmäärä on kymmenkertaistunut.
Puheenjohtajat ja pitkäaikaisia aktiivihenkilöt
Vuosien kuluessa on yhdistyksen vetovastuut vaihtuneet. Näin toimivassa yhdistyksessä pitääkin
olla. Puheenjohtajina on toimineet 1972-1976 Arvi Patjas 1977-1978 Erkki Torvela
1979-1980 Kalle Mäkelä
1981-1983 Kaino Laukkonen
1984-1988 Veikko Hiitola
1989 Antti Suuronen
1990-1994 Veikko Heliste
1995-1998 Veikko Enovaara
1999-2007 Pekka Laaka
2008-2011 Raimo Haapakoski
2012- Seppo Lehtikangas jatkaa edelleen
Entisiä puheenjohtajia on nyt paikalla kolme Veikko Enovaara, Pekka Laaka ja Raimo Haapakoski juhlistamassa 40 vuotta täyttänyttä yhdistystä.
Muista pitkäaikaisista toiminnassa mukanaolleista voidaan mainita esimerkiksi Alli Roukala, Sirkka Tuhkanen, Seija Moisanen, Pentti Pirilä, Paavo Rautio,Toini Nisula, Laura Ikonen, Meeri Mannermaa, Veikko Peltomaa, Rauni Turpeenoja, Reijo Mathlin jne. Pitkäaikaisija aktiivisia henkilöitä löytyy lukuisia,vain muutamia tässä mainittuna. Rautaiset vuodet kirjasta löytyy lisää järjestössä toimineitä henkilöitä. Rautaruukin edustajina on ollu mukana toiminnassa Pirkko Hernesniemi ja vuodesta 1974 lähtien Kauko Lumiaho. Rautaruukki halusi varsinkin alkuvuosina varmistaa ja tukea nuorta yhdistystä.Pöytäkirjojen mukaan Kauko Lumiaho oli varsinkin alkuvuosina lähes kaikissa kokouksissa mukana. Lumiaho toimi myös yhdistyksen pitkäaikainen tilintarkastaja.
Päätöksentekokykyä ja ideoita on yhdistyksen jäseniltä aina löytynyt. Siitä kertoo mm.vuodelta 1973 tehty päätö. Päätös, että jos kerhotilaisuuksissa teitittelee jotakin, niin saa maksaa sakkoa yhden markan verran. Miten toteutui siitä ei ole tietoa Päätös on edelleen voimassa.
Myöskin vuonna 1975 oli perustettu lottoporukka rahatilanteen parantamiseksi. Lotosta mahdollisesti saatu voitto päätettiin ohjata yhdistyksen tilille. Asiakirjoista ei selvinnyt, tuliko voittoja ja paraniko taloustilanne.
Matkailu avartaa
Matkat ovat olleet oleellinen osa yhdistystoimintaa. Matkoja on tehty kotimaahan ja myös ulkomaille. Ainakin Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Mallorcalla ja Venäjällä on vierailtu.
Varsinkin alkuvuosina oli retkeilty oikein eväiden kera. Oli keitetty retkeilyn aikana lihakeittoa ja paistettu lättyjä ja myös kahvit oli keitetty taukopaikoilla.
Arkistosta löytyi mielenkiintoinen lista Norjan matkasta vuodelta 1982. Matkaan oli varauduttu huolella. Mitään ei jätetty sattuman varaan. Varsinkaan rukailua.
Retkieväät Norjaan: 6 kg kahvia
3 kg palasokeria teetä
1 kg sipulia
lihalientä
maustepippuria
2 kg voita
aromisuolaa
suolaa
1 kg maitojauhetta
6 kg makarooneja
6 kg lenkkimakkaraa
10 l mehua
tomaattisosetta
5 kg säilykelihaa
kastikejauhetta
Majoitus oli toteutettu jopa neljän hengen huoneissa. Omat lakanat ja pyyheliinat luonnollisesti mukana. Ei taida onnistua enään tänäpäivänä yhteismajoitus.
Alkuvuosien päätöksiä
Pöytäkirjat kokouksista on myös tehty huolella. Pöytäkirjoista voidaan lukea paitsi päätökset myös eri vuosikymmenten kehitys ja muutokset toiminnassa. Siitä todisteen otteitä pöytäkirjoista alkuvuosilta.
Pöytäkirja 5.10.1973
Paikka Ouluntie 16
Paikalla Rautaruukin eläkeläisiä 16
Aluksi juotiin Rautaruukin tarjoamat kahvit
Päätettiin lähteä retkelle Kotarannalle.
Kotamajalla paistettaisiin makkarat ja juotaisiin kahvia
Ajasta päätettäisiin seuraavalla kerralla tarkemmin
Myytiin arpoja ja harjoiteltiin joululauluja
Päätettiin ruveta solmimaan nukkamatto, tarvikkeet hankkii Kerttu Vikki.
Arvottiin iso suklaalevy
Kalle Mäkelä puh joht Kerttu Vikki sihteeri
PÖYTÄKRJA 4.5.1973 (ote)
Keskusteltiin Saimaan risteilystä. Lopullinen hinta oli niin korkea ei matkasta kustannusten vuoksi tullut mitän. Päätettiin luopua siitä.
Keskusteltiin Muurmanskin matkasta. Jonka hinta olisi n.210 mk hengeltä. Lopullinen päätös tehdään seuraavalla kerralla kun kokoonnuttaan.
Arvi Patjas puh joh Kerttu Vikki sihteeri
Pöyttäkirja 7.9.1979
Keskusteltiin Raahen sosiaalilautakunnan esityksestä mamma ja pappatoiminnan aloittamisesta lasten päiväkodeissa.
Valittiin mummoiksi ja papoiksi seuraavat henkilöt: Hilja Karppinen Maija ja Pentti Mäkinen ja
Antti Junno
Keskusteltiin ruskaretkestä ja todettiin että asiat ovat kaikin puolin kunnossa ja lähtö tapahtuu 25 pvä klo 7.00 Linja autoasemalta. Matka tapahtuu seuraavasti Raahe-Ivalo- Äkäslompolo ja Raahe Matkasta peritään osanottajalta 50 mk
Kalle Mäkelä puh joht Antti Junno sihteeri
Myös innostuneita kirjoittajia on löytynyt jäsenistöstä. Arkistosta löytyi joululehti n;o 3
Lehden nimi oli Rautainen Joulu Raahen rautatehtaan eläkeläisten pikkujoululehti n:o 3 v 1980 Lehti sisältää jäsenten kirjoituksia ja muistelmia.
Yhdistyksen toiminta on muuttunut 40v:n aikaa. Yhdistyksen alkuvuosina kerhotoiminta on ollut hyvinkin perhekeskeitä. Kaikki tunsivat toisensa Yhteisiä elämänkokemuksia oli kertynyt sotakorvauslaivojen teosta ja Ruonan konkurssista ennen aikaa, suuren tehtaan rakentamiseen.
Aikaa oli jutustella kerhohuoneessa joskus hiukan pitenpäänkin.
Ehkä nykyisin kerholaiset eivät tunne välttämättä toisiaan. Jäsenmäärä on suuri.
Tehdas oli suuri ja laajalla alueella. Työaikana oppi tuntemaan oman työvuoron ja työpaikan henkilöt. Ehkä työaikana omaksuttu kiire on havaittavissa myös kerhotoiminnassa.
Emme haikaile muistelemaan liikaa entistä työpaikkaamme. Elämää oli silloin ja elämää on nyt.
Elämme ja nautimme tästä hetkestä ja ansaitsemistamme eläkevuosista.
Yhteinen nimittäjä, yhdistävä tekijä on edelleen meille kaikille Rautaruukki.
Se tehdas, jossa allekirjoittanutkin työskenteli viitenä vuosikymmenenä.
Raahessa 24.10.2012
Raimo Haapakoski